Tieto syövästä tai jostakin muusta vakavasta sairaudesta on aina pysäyttävä hetki.
Tuo tieto on pysäyttänyt moneen otteeseen myös lääkeyhtiö Janssen Finlandin lääketieteellisen johtajan Petteri Hervosen. Ennen nykyistä työtään hän toimi osaston ylilääkärinä HUS:n syöpäkeskuksessa ja omaa pitkän ammattitaustan tutkijana ja erikoislääkärinä.
– Takavuosien säde- ja sytostaattihoidot olivat potilaille erittäin raskaita. Tänä päivänä hoidot ja lääkkeet ovat entistä tehokkaampia, mutta samalla myös yksilöllisempiä ja kohdennetumpia, Hervonen vakuuttaa.
Yhdeksi esimerkiksi hän nostaa CAR-T-hoidon, jossa potilaan oman puolustusjärjestelmän solut aktivoidaan hyökkäämään syöpäsoluja vastaan. Hervosen mielestä tavoitteena tulee olla, että se saadaan yhdeksi vaihtoehdoksi muiden joukossa.
Hervosen uraloikka sairaalamaailmasta lääketeollisuuden puolelle voi tuntua ensikuulemalta yllättävältä, mutta hän löytää sille selkeät perusteet.
– Lääkäri haluaa aina tarjota potilailleen parasta mahdollista hoitoa ja löytää tehokkaimmat lääkkeet. Täällä Janssenilla voin olla kehittämässä niiden molempien vaikuttavuutta. Syöpä on salakavala ja sitkeä vastustaja – ja sen vuoksi myös kiinnostava tutkimuskohde, hän tiivistää.
Vahvat panostukset tutkimusyhteistyöhön
Syöpähoidoissa pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystyön tulokset puhuvat kiistatta puolestaan. Esimerkiksi eturauhassyöpäpotilaista noin 90 prosenttia voi jatkaa hoitojen jälkeen normaalielämää.
Vastaavia kehitysaskeleita on otettu monien muidenkin nopeasti yleistyvien sairauksien, kuten masennuksen ja erilaisten suolistotulehdusten hoidossa.
– Vuonna 1953 yrityksemme perustanut Paul Janssen toi jo vuonna 1958 ensimmäisen skitsofrenialääkkeen markkinoille eli meillä on todella pitkä perinne neurotieteissä. Tänä päivänä työskentelemme myös masennuksen parissa – näin korona-aikaan siinä riittääkin tehtävää, Janssenin maajohtaja Nina Ekholm-Wenberg korostaa.
Yliopistollisissa sairaaloissa tehtävän tutkimustyön taivaalle on kuitenkin alkanut nousta synkkiä pilviä, sillä julkista rahoitusta on nipistetty vuosi vuodelta alaspäin.
Kehityssuunta huolestuttaa myös Ekholm-Wenbergiä. Perinteikäs lääkeyhtiö vastaakin haasteeseen lisäämällä tutkimusresurssejaan Suomessa, josta Petteri Hervosen rekrytointi on yksi esimerkki.
– Tiivistämme yhteistyötämme yliopistosairaaloiden lisäksi muunkin terveydenhuoltosektorin kanssa. Terveydenhuoltojärjestelmä ja lääkeyhtiöt tarvitsevat entistä enemmän toisiaan, sillä molempien tahtotilana on tarjota mahdollisimman hyvää ja tehokasta hoitoa. Ja siihen pitää myös suomalaisilla olla oikeus ja mahdollisuus, Ekholm-Wenberg painottaa.
Suomi on Janssenille tärkeä kohdemaa
Suomi on Janssenille selvästi kokoaan arvokkaampi kohdemaa. Suomen lääkevarmennus FiMVO:n hallituksen puheenjohtajana ja Lääketeollisuus ry:n hallituksen jäsenenä Ekholm-Wenberg rummuttaakin tätä viestiä entistä kuuluvammin myös Janssenin sisällä.
– Täällä on huippuluokan tutkimusta ja biopankit, suomalaiset luottavat lääkäreihin ja terveydenhoitojärjestelmään, tutkimusprojekteihin saadaan helposti vapaaehtoisia ja niissä ollaan valmiita kokeilemaan myös vaihtoehtoisia hoitoja, hän kiittelee.
Yhtenä esimerkkinä rajat ylittävästä yhteistyöstä Ekholm-Wenberg mainitsee koronarokotteet. Yhtiön valmistamia rokotteita on käytössä myös Suomessa.
– Rokotekehitys osoitti, millaisia tuloksia perinteiset rajat ylittävällä yhteistyöllä saadaan parhaimmillaan aikaan. Vastaavaan pitää pystyä myös muiden tautien hoidossa, Ekholm-Wenberg muistuttaa.
RWE-tutkimuksilla lisää vaikuttavuutta terveydenhuoltoon
Janssen on tuonut viime vuosina markkinoille useita innovatiivisia lääkkeitä ja hoitoja, joiden vaikuttavuutta on tutkittu Suomessa RWE (real world evidence) -tutkimuksilla.
Tiiviissä yhteistyössä eri hoitoyksiköiden kanssa tehtävät tutkimukset perustuvat kliinisessä hoitotyössä kertyviin havaintoihin sekä tietoihin, joita kerätään muun muassa potilasasiakirjoista, sairasvakuutustilastoista ja potilasrekistereistä. Niissä voidaan hyödyntää myös potilaiden ja hoitohenkilökunnan haastatteluja.
Janssenin immunologian liiketoimintaryhmää johtavan Ville Veckmanin mukaan RWE-tutkimusten hyödyt ovatkin selkeät. Niiden avulla voidaan parantaa hoidon tasoa ja pienentää samalla niiden kustannuksia. Tästä on saatu hyviä tuloksia mm. psoriaasin ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa.
"RWE-tutkimusten hyödyt ovatkin selkeät. Niiden avulla voidaan parantaa hoidon tasoa ja pienentää samalla niiden kustannuksia".
– Yksittäisen lääkkeen sijaan katse kiinnitetään koko hoitopolkuun, sen tehokkuuteen ja syntyviin kustannuksiin. Jossain kohtaa kalliilta tuntuva lääke voi lopulta tuoda selviä säästöjä, kun jokin muu hoito tai palvelu käy sen myötä tarpeettomaksi, Veckman tiivistää.
Suomi on RWE-tutkimuksen kärkimaita. Valttinamme on monia muita maita huomattavasti laajemmat ja avoimemmat rekisterit, joista löytyy uutta tutkimustietoa nopeasti. Paras lopputulos syntyy kuitenkin koko terveydenhuoltosektorin laajalla yhteistyöllä.
– RWE-tutkimukset ovat tärkeä lisä hoidon kehittämisessä ja yhteistyössämme terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. RWE-tutkimusten myötä myös moni lääkäri voi tehdä tutkimusta oman kliinisen työnsä ohella, itsekin tutkijataustan omaava Veckman muistuttaa.
Teksti: Timo Sormunen
