– Mitä enemmän olemme tutkineet neurostimulaation vaikutuksia epilepsiapotilailla, sitä paremmalta menetelmä vaikuttaa. Toki tämäkään hoitomuoto ei sovi kaikille, mutta 70-80 prosentilla kohtaustilanne on parantunut yli 50 prosenttia mahdollistaen mm. aiempaa itsenäisemmän elämän ja jopa opiskelun tai työssä käynnin, kertoo neurologian professori Jukka Peltola Tampereen Yliopistosta.
Neurostimulaatiohoidoissa keskushermostoon annetaan sähköimpulsseja joko stimuloimalla vagushermoa (VNS-menetelmä) tai suoraan aivoja syväaivomenetelmällä (DBS), jossa elektrodit asennetaan aivojen syviin osiin. VNS-hoitoja tehdään kaikissa yliopistosairaaloissa, DBS-leikkauksia Tampereen, Helsingin ja Kuopion yliopistosairaaloissa.
VNS-menetelmän tehoa on viime vuosina parantanut huomattavasti autostimulaatio-ominaisuus, jossa järjestelmä reagoi epilepsiakohtauksiin liittyvään sydämen sykkeen muutoksiin.
– VNS on oikeastaan aivojen epäsuora tahdistin, sillä sen lisäksi, että se vähentää ja lyhentää epilepsiakohtauksia, se normalisoi yliaktiivista autonomista hermostoa parantaen elämän laatua. Epilepsiaan liittyy ylivirittyneisyyttä, ja tämä lisää stressintunnetta sekä myös sydänperäisiä äkkikuolemia, sillä epilepsia lisää rytmihäiriöiden riskin kolminkertaiseksi. Menetelmä siis auttaa ihmistä olemaan oma itsensä lisäämällä ihmisen oman hermoston rentouttamista, mikä on tärkeää meille kaikille, muistuttaa Peltola.
Yksilöllinen valinta
– Olemme viime vuosina tutkineet paljon neurostimulaatiota löytääksemme potilaat, joita hoito auttaa parhaiten sekä toteuttaaksemme hoidon potilaalle parhaalla mahdollisella tavalla. Mitä varhemmin hoito aloitetaan, sitä parempia tulokset ovat. Neurostimulaatio voi tulla kyseeseen, jos lääkkeet eivät auta tai niistä on haittavaikutuksia eikä myöskään leikkausta voida tehdä. Keskustelemme aina potilaan kanssa ja hoitomuoto valitaan yksilökohtaisesti tilanteen mukaan.
Suomessa VNS-hoitoa saa noin 500 ja DBS-hoitoa noin 50 henkilöä. Koska neurostimulaatio parantaa epilepsiapotilaiden mielialaa, on sitä tutkittu myös vakavan masennuksen hoidossa.
– Meillä Suomessa vaikeasti masentuneita ei hoideta neurostimulaatiolla, mutta monessa Euroopan maassa jo näin tehdään, selvittää Peltola.
Teksti: Maija-Liisa Saksa