Syövän kirjokin on moninainen. Se pitää sisällään yleiset syöpätyypit, kuten rinta-, eturauhas- ja suolistosyövän, mutta lisäksi on olemassa joukko harvinaisempia syöpätyyppejä. Vähemmälle huomiolle julkisuudessa ovat jääneet jääneet verisyövät eli hematologiset syövät, joita on tunnistettu yhteensä noin 140 erilaista. Niiden kolme yleisintä pääryhmää ovat leukemiat, lymfoomat ja myelooma. Suomessa niihin sairastuu vuosittain kuitenkin noin 3000 eli hieman alle 10 % syöpäpotilaista.(3) Tätä taustaa vasten verisyöpä on luokitukseltaan harvinainen, mutta potilasmäärään suhteutettuna melko yleinen syöpä. Verisyövistä myelooma on lymfoomien jälkeen toiseksi yleisin syöpäsairaus, joka todetaan vuosittain noin 300–400 uudella potilaalla.(4)
Halusin nostaa verisyövistä esiin myelooman, sillä se on nykytiedon valossa parantumaton luuytimen syöpäsairaus. Jos on itse sairastunut verisyöpään tai potilas on lähimmäinen, päällimmäinen huoli on luonnollisesti se, miten sitä voidaan hoitaa. Käytännössä lääkehoidon merkitys erottaa verisyövät muista syövistä, sillä potilaille ei tehdä kirurgisia leikkauksia. Aktiiviseurannan lisäksi hematologisten syöpien pääasialliset hoitovaihtoehdot ovat solunsalpaajat, vasta-aineet ja muut täsmälääkkeet, sekä sädehoito, joiden lisäksi käytetään kantasolujen siirtoa potilaan puolustusjärjestelmän palauttamiseksi.(5) (6)
Hyvä uutinen on se, että syöpäsairauksien hoidossa ovat jo pitkään puhaltaneet myötätuulet, sillä aiempien hoitomuotojen rinnalle on onnistuttu kehittämään täsmähoitoja, jotka pureutuvat suoraan sairauden juurisyihin. Tuore syöpäsairauksien hoitojen kehitysaste ovat immuno-onkologiset hoidot, joissa potilaan elimistön puolustuskyky valjastetaan avuksi syövän hoitoon. Se tarkoittaa, että potilaan omat valkosolut hyökkäävät syöpäsolujen kimppuun.(7)
Myelooman hoito on edennyt harppauksin, ja uusia hoitoja on tullut viime vuosien aikana potilaiden saataville useita. Myeloomaan sairastuneiden keskimääräinen elossaoloaika on 20 vuodessa kaksinkertaistunut.(8) Nykyhoidolla voidaan myös vähentää myelooman oireita ja parantaa potilaiden elämänlaatua.(9) Toivoa siis on.
Syövän hoito on Suomessa huippuluokkaa, ja tulevaisuudessa syövän kanssa voidaan elää entistä pidempään tai siitä voidaan jopa parantua. Mutta miten varmistetaan, että syöpää hoitavilla lääkäreillä on jatkossakin riittävät resurssit ja järjestelmä, joka tukee ihmisten perusoikeutta hyvään elämään?
Sairaaloiden hoitohenkilökunta hoitaa potilaita parhaansa mukaan, mutta painiskelee samalla myös järjestelmätason ongelmien kanssa. Tällä hetkellä tilanne on se, että lääkkeiden rahoitus on jaettu kahteen eri kanavaan: sairaalassa saaduista lääkkeistä laskutetaan kunkin omaa kotikuntaa, kun taas apteekeista potilaan itse hakemien lääkkeiden korvauksista vastaa Kela.
Kaksikanavaisen rahoitusjärjestelmän on arvioitu aiheuttavan joissain tilanteissa hoidon toteuttamisen monimutkaistumista. Järjestelmän on esitetty mahdollistavan osaoptimointia eli sitä, että hoidosta aiheutuvia kustannuksia siirretäänkin toisen rahoittajatahon kannettavaksi.(10)
Lyhyen aikavälin toimenpiteenä Suomessa tulisikin kehittää kaikkien lääkehoitojen yhtenäistä ja yhdenmukaista taloudellista arviointia. Väestön ikääntyessä on syytä olettaa, että myös syöpätapauksien määrä tulee kasvamaan. Syövänhoidon kärkimaiden joukossa pysyminen vaatii taloudellisia panostuksia.
Syövän hoidon tulevaisuus on käsillä. Suomen meille jokaiselle annetun palvelulupauksen mukaisesti vaikuttavan ja oikea-aikaisen syöpähoidon tulisi olla saatavilla jokaiselle suomalaiselle, jotta voimme elää mahdollisimman pitkän ja hyvän elämän.
Pekka Ihalmo
Public Affairs Leader
Janssen Finland, Pharmaceutical Companies of Johnson & Johnson
1 Syövän yleisyys. THL: https://thl.fi/en/web/kansantaudit/syopa/syovan-yleisyys Accessed: September 2019
2 Syöpärekisteri: https://syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot/. Accessed: September 2019
3 Syöpäsäätiö: https://www.syopasaatio.fi/uutiset/verisyopien-nykyhoito-pitaa-yli-puolet-sairastuneista-elossa/. Accessed: September 2019
4 Syöpärekisteri: https://syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot/. Accessed: September 2019
5 Epäilystä diagnoosiin. Terveyskylä: https://www.terveyskyla.fi/syopatalo/veritaudit/palvelut/hus-veritaudit/ep%C3%A4ilyst%C3%A4-diagnoosiin. Accessed: September 2019
6 Myelooma. Terveyskylä: https://www.terveyskyla.fi/syopatalo/veritaudit/tietoa-veritaudeista/myelooma. Accessed: September 2019
7 Kellokumpu-Lehtinen Pirkko-Liisa, Bono Petri. Immuno-onkologian esiinmarssi. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2016;132(8):693-5. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2016/8/duo13106. Accessed: September 2019
8 Silvennoinen Raija, Myelooman hoito on siirtynyt uudelle aikakaudelle. Väitöstiedotteet, Itä-Suomen Yliopisto. Available at: https://www.uef.fi/-/myelooman-hoito-on-siirtynyt-uudelle-aikakaudelle. Accessed: September 2019.
9 Suomen Syöpäpotilaat. Multippeli myelooma, Potilaan opas. https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/syopa-alueelliset/sites/271/2016/10/20111410/Multippeli2017.pdf. Accessed: September 2019
10 Näkökulmia lääkehoitoon ja lääkkeiden jakeluun liittyvistä muutostarpeista. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:5. Accessed: September 2019