Lähes puolet työvoimasta edustaa milleniaaleja ja Z-sukupolvea, joilla on uudenlainen lähestymistapa työntekoon. Ennen kaikkea he arvostavat työelämän joustavuutta, eettisesti kestävää johtamista sekä työhyvinvointia. Myös vuorotyön tekeminen on lisääntynyt.

Maailmanlaajuisesti on 2,7 miljardia vuorotyöläistä, mikä tarkoittaa lähes 80 prosenttia kaikesta työvoimasta. Vuorotyöläisiä ovat esimerkiksi monet terveydenhuollon ammattilaiset, varastotyöntekijät, lähetit, ravintolatyöntekijät ja kaupan alan henkilöstö. Työpaikkoja myös vaihdetaan tiuhempaan kuin koskaan aikaisemmin, esimerkiksi USA:ssa irtisanoutuu kuukausitasolla miljoonia työntekijöitä.

Suomessa YTK:n syksyllä 2021 teettämä tutkimus kertoo myös The Great Resignation -ilmiön rantautumisesta: peräti 46 % suomalaisista on harkinnut työpaikan vaihtamista tai uudelleenkouluttautumista.

Uusi balanssi

”Tämä voi olla seurausta pandemia-ajasta, jolloin moni pysähtyi miettimään omia arvojaan”, Quinyxin Suomen maajohtaja Paulus Maasalo pohtii.

”Kun työelämä ja vapaa-aika piti uudella tavalla yhdistää, tulivat joustavuudesta ja työhyvinvoinnista entistäkin olennaisempia teemoja.”

On tärkeää kuunnella työntekijöitä ja heidän toiveitaan. Työvoimanhallinnan markkinajohtaja Quinyxin teettämän Vuorotyöläisten arki 2021 -tutkimuksessa 36 prosenttia haastatelluista kertoi, että työn joustavuus on heille palkankorotustakin tärkeämpää. Tutkimuksessa tuli myös esille, että Suomessa 72 prosenttia vastanneista koki, että työnantaja piti työntekijää helposti vaihdettavana resurssina.

”Työntekijät kokivat, ettei heidän työpanostaan arvosteta. Silloin he eivät ole halukkaita sitoutumaan työhönsä, mikä johtaa vaihtuvuuteen ja kalliisiin rekrytointiprosesseihin”, Maasalo kertoo.

Teknologian arvo

Muuttuvissa trendeissä tehokkaat työkalut ovat merkittävässä asemassa. Tilastojen mukaan teknologian avulla voidaan saavuttaa 17 prosentin lisäys työn tuottavuudessa ja 21 prosentin kasvu liiketoiminnan kannattavuudessa. Työkalut myös vähentävät työvoiman vaihtuvuutta 40 prosentilla, ja niiden avulla luodaan sekä toimivaa työntekijäkokemusta että asiakastyytyväisyyttä. 

Tehokas viestintä ja työhyvinvoinnin mittareiden seuraaminen ovat edellytyksinä hyvän työntekijäkokemuksen ylläpitämiseen. Työntekijöiden kouluttaminen, sitouttaminen ja palkitseminen ovat elinehto, ja taustalla toimiva teknologia siivittää työntekijöiden motivaatiota ja suoritusta. Menestyvissä yrityksissä teknologia kohtaa tasapainoisella tavalla yrityskulttuurin ja strategian, ja näissä työntekijä on aina keskiössä.

Tehokkaan työvoimanhallintajärjestelmän avulla voidaan optimoida työvuorosuunnittelu, säästää hallinnollisiin tehtäviin kuluvaa aikaa, ennustaa työvoiman tarvetta, varmistaa työehtosopimusten noudattaminen, minimoida palkanmaksussa tapahtuvia virheitä, tehostaa viestintää ja parantaa henkilöstötyytyväisyyttä.

”Kun työntekijä voi hyvin, myös liiketoiminta voi hyvin”, Maasalo summaa.