Taustalla on myös tutkittu ajatus siitä, kuinka työnteosta tulee mielekkäämpää, motivoivampaa ja sitoutuneempaa, kun siihen voi itse vaikuttaa.
Parhaimmillaan nämä kyselyt keräävät kiitettävästi vastauksia – mieltäväthän työntekijät sen suoraksi vaikutuskanavaksi. Riskinä kuitenkin on, että innostus alkaa hiipua jo muutaman kyselykierroksen jälkeen. Pahimmillaan palautevirta tyrehtyy kokonaan.
Onko vika tällöin vastaajissa vai voitaisiinko asialle tehdä jotain?
Ihminen on oman työnsä paras asiantuntija
Edellä kuvattu tilanne on tullut vuosien varrella tutuksi myös palautteenhallintajärjestelmiä ja -alustoja toimittavan Questbackin työntekijäkokemuksen asiantuntijalle Toni Paloheimolle. Ohjelmistoyritys on ratkaissut palautteenhallintaan ja työntekijäkokemukseen liittyviä haasteita sadoissa eri kokoisissa ja eri aloilla toimivissa organisaatioissa.
– Kaikki jaksavat aina hehkuttaa, kuinka henkilöstö ja heidän osaamisensa on organisaation tärkein voimavara. Silti heidän palautteestaan, ideoistaan ja innovaatiokyvystään hyödynnetään liiketoiminnan kehittämisessä vain murto-osa. Valitettavan usein kaikki pysähtyy organisaation omaan hierarkiaan – käytännössä ylempien esimiesten pöydälle, jonne ei enempää mahdu, Paloheimo huokaa.
Sanoista tekoihin mahdollisimman nopeasti
Kokenut asiantuntija painottaakin, etteivät vuosittaiset henkilöstökyselyt ja niitä seuraavat palautepalaverit ja ideailtapäivät pitkine viiveineen ja hierarkioineen takaa tarvittavaa ketteryyttä ja nopeaa vastetta. Päinvastoin, palautetta on kerättävä jatkuvasti ja sen on johdettava nopsasti sanoista konkreettisiin tekoihin.
Tämän positiivisen ja itseään ruokkivan palautekulttuurin synnyttämiseen myös Questback tarjoaa työkaluja.
– Tärkeintä on, etteivät asiat jämähdä kulmahuoneisiin ja työntekijä kokee, että hänen palautteellaan on merkitystä. Suureen osaan kehitettävistä asioista ja päätöksistä ei tarvita yhtään pomoa. Annetaan tiimeille ja ihmisille valta kehittää työtä ympärillään. Silloin kaikki voittavat, Paloheimo painottaa.