Wematchun sisältöarkisto

Ota yhteyttä

Painamalla “Hyväksy evästeet” annat suostumuksen käsitellä ja tallentaa tietoa, kuten laitteiden tunnisteita paremman palvelukokemuksen tarjoamiseksi ja Wematchu-alustan kehittämiseksi. Asetukset-painikkeen alta voit katsoa lisää ja valita evästeet, joille annat hyväksynnän. 

Lisätietoa löydät täältä.

Organisaation erikoisosaaminen

Organisaation toimialat

&lt;p&gt;Suomen Käsivarressa, Norjan ja Ruotsin rajalla sijaitseva Enontekiö on pinta-alaltaan Suomen kolmanneksi suurin kunta. Sen alueella sijaitsee yli puolet Suomen kaikista tuntureista ja kaikki yli 1000-metriset huiput. Tunnetuimmat niistä ovat Saana ja Halti Kilpisjärvellä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Enontekiön nimi juontuu paikasta, jossa enot eli joet saavat alkunsa. Muonio-Tornionjoki saa alkunsa Kilpisjärvestä ja Ounasjoki saa alkunsa Ounasjärvestä. Ounasjärven rannalla sijaitsee Enontekiön kaunis kuntakeskus Hetta. Hetassa on noin 800 asukasta. Yhteensä Enontekiöllä on noin 1900 asukasta, kertoo Enontekiön kunnan kehitysjohtaja &lt;strong&gt;Hannu Autto&lt;/strong&gt;.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Enontekiö tunnetaan laajoista, omaleimaisista erämaa-alueista ja se onkin luontomatkailijoiden suosima käyntikohde. Kunnan pinta-alasta yli 70 % on kansallis- ja luonnonpuistoalueita, erämaa-alueita ja eriasteisia suojelualueita. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston pohjoisin osa on Enontekiöllä. Kansallispuiston Hetta-Pallas -reitti on suosittu vaelluskohde.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Laajat arktiset erämaat ovat vahva investointi tulevaisuuteen ja niiden vetovoima tuntuu kasvavan vuosi vuodelta. Toisaalta olemme keskellä Pohjois-Kalottia. Jäämerelle ja Norjan rannikon kaupunkeihin, kuten Tromssaan ja Altaan, on vain parin tunnin matka Enontekiöltä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Norjalaiset matkailijat ja liikennevirrat vaikuttavatkin monin tavoin Enontekiön arkeen. Tromssan ja Altan lentokentät ovat kunnan lähilentokenttiä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Erityisesti kesällä olemme ”gateway to Arctic Sea”, minkä vuoksi meillä on jo verrattain vahva kesäsesonki. Norjalaiset tuntevat Enontekiön ja etenkin Kilpisjärven hyvin. Enontekiön oma lentokenttä tuo meille vuosittain talvisesongin aikaan noin 25 000 kansainvälistä matkailijaa. Lentokenttä jättää aluetalouteen vuosittain n. 4,2 miljoonaa euroa, mikä on alle 2000 asukkaan kunnassa iso raha, Autto toteaa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Panostus kestäviin arvoketjuihin&amp;nbsp;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat enontekiöläistä arkea saamelaisten kotiseutualueella. Yhteistä valtakunnanrajaa on Ruotsin ja Norjan kanssa yli 450 km. Norjassa naapurikunnat ovat Storfjord, Kåfjord ja Kautokeino sekä Ruotsin puolella Kiirunan kunta. Storfjord on myös Enontekiön ystävyyskunta. Etelärajan naapurikuntia ovat Muonio ja Kittilä, idässä Inari.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Matkailu on kärkitoimialamme, sen vanavedessä kehittyvät poro- ja luontaiselinkeinot, palvelut sekä pienimuotoinen jalostustoiminta. Elämme täällä matkailusta ja poronhoidosta. Matkailu on vahvasti painottunut luontoelämyksiin. Enontekiön kunnan perusarvoja ovatkin luonto, terveys ja yhteistyö. Olemme erityistä poronhoitoaluetta ja saamelaisten kotiseutualuetta, mikä värittää elämää Enontekiöllä monin tavoin. Monen silmiin arkemme näyttää hyvinkin eksoottiselta, Autto sanoo.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Enontekiön kunta on liittynyt ensimmäisenä lappilaisena kuntana Hiilineutraalien kuntien verkostoon eli HINKU-verkostoon. Tavoitteena on 80 prosentin vähennys hiilidioksidipäästöissä vuoteen 2030 mennessä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Tämä vaikuttaa tulevien vuosien investointeihimme. Suojelualueilla pyrimme turvaamaan paikallisen ekologisen kestävyyden ja esimerkiksi HINKU-kuntana pyrimme kantamaan kortemme kekoon globaalien ympäristöongelmien ratkaisemisessa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Hetan kylän läheisyyteen on myös suunnitteilla uusi matkailualue Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ja Pöyrisjärven erämaa-alueen väliin. Alueen suunnittelussa etsitään sellaisia arvoketjuja, jotka ovat mahdollisimman kestäviä. Seuraavasta sukupolvesta huolehtiminen on Enontekiölle tärkeää.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Ympärivuotisuudella, korkealla palvelutasolla ja paikallista palvelutarjontaa tukemalla pyrimme siihen, että pienemmät matkailuvolyymit riittävät taloudelliseen kannattavuuteen ja ympärivuotisiin työpaikkoihin. Enontekiö jättää tuleville sukupolville hyväkuntoisen tärkeimmän vetovoimatekijänsä eli arktisen luonnon. Sen vetovoima kasvaa edelleen tulevina vuosikymmeninä. Samalla huolehdimme siitä, että seuraavalla sukupolvella on hyvät elämisen ja yrittämisen edellytykset alueella. Tärkeää on myös enontekiöläisten oman luontosuhteen vaaliminen ja perinteen jatkaminen. Kunnan työntekijät ajoittavat lomansa usein parhaisiin pilkkiaikoihin keväällä ja toisaalta syksyn metsästys- ja marjastusaikaan. Luulenpa, että tätä tapahtuu nykyään harvassa kunnassa, Autto huomauttaa. Teksti: Kati Keturi&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Enontekiön kunta&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;• Suomen kolmanneksi suurin kunta &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;• Asukkaita n. 1900 ihmistä &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;• Pinta-ala 8 391,35 km2, vesistöjä 438,44 km2 &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;• Suurin taajama Hetta, jossa 800 asukasta&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://enontekio.fi/&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener noreferrer&quot;&gt;enontekio.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;


large_Poroja_Rantapelkonen.jpg

medium_Poroja_Rantapelkonen.jpg

small_Poroja_Rantapelkonen.jpg

thumbnail_Poroja_Rantapelkonen.jpg

Poroja_Rantapelkonen.jpg

• Suomen kolmanneksi suurin kunta• Asukkaita n. 1900 ihmistä• Pinta-ala 8 391,35 km2, vesistöjä 438,44 km2&lt;<strong>BR</strong>&gt;&lt;<strong>BR</strong>&gt;Enontekis kommun• Finlands tredje största kommun• Invånarantal ca 1 900 personer• Areal 8 391,35 km², vattendrag 438,44 km²&nbsp;• Största tätorten Hetta, som har 800 invånare&nbsp;

thumbnail_Enontekion_kunta_Logo_10012018_2.png

Enontekion_kunta_Logo_10012018_2.png

Enontekiön kunta

#ffffff

Pohjoisen taikaa Enontekiöllä

&lt;p&gt;Kun Ivalosta ajaa vielä 140 kilometriä luoteeseen, päätyy Karigasniemelle, Tenojoen varrelle. Siellä, noin 500 asukkaan taajamassa on K-Market Härkönen. Sen lihatiski on pohjoisessa yhtä kuuluisa kuin Väiskin lihatiski oli aikoinaan Virossa. Tiskin takana seisoo &lt;strong&gt;Seppo Härkönen&lt;/strong&gt;, kauppias, jolle ihmiset ovat elämän energianlähde.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Sepolla on kauppiaan uraa takana jo 45 vuotta. K-Market on auki 363 päivänä vuodessa ja Sepon löytää tiskin takaa lähes aina, muutamaa elokuun päivää lukuun ottamatta. Ruokakaupan lisäksi Kauppakeskus Härkönen Oy:öön kuuluu läheinen rautakauppa Tenohalli sekä Tenon Eräkievari.&amp;nbsp;Apuna&amp;nbsp;liikkeiden pyörittämisessä on kymmenkunta vakituista työntekijää, mutta silti kauppiaan työviikot venyvät.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;–&amp;nbsp;Asiakkaat, ihmiset lähelläni, antavat minulle voimaa. Heitä varten olen täällä. Osan olen tuntenut lapsuudestani asti. Tuolloin he kävelivät, sitten kulkivat rollaattorilla ja lopulta pyörätuolilla. Kun kohtaamme, he lataavat minua ja molemminpuolinen lämmin tunne on selkeästi aistittavissa. Ihmisten kesken vallitseva välittämisen tunne on paljon tärkeämpää kuin raha. Ihmiset kertovat minulle elämästään sekä ongelmistaan ja minulle tuo iloa, jos pystyn auttamaan heitä, pohtii Seppo jaksamisensa lähteitä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Jatkajaa tarvittaisiin&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Eläkeiän saavutettuaan Seppo Härkönen olisi jo valmis luopumaan yli kuuden miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävästä ruokakaupasta, jos jatkaja löytyisi.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Saisin yhden vapaapäivän viikossa, jos keskittyisin vain rautakauppaan.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Rajakauppaa Norjaan&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Karigasniemen erottaa Norjasta Tenojoki. Rajakauppa onkin pohjoisen kauppiaan elinehto.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Ilman norjalaisia asiakkaita meitä ei olisi olemassa. 95 prosenttia ruokakaupan ja 99 prosenttia rautakaupan asiakkaista on norjalaisia, Seppo kertoo.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Asiakkaat tulevat kerta toisensa jälkeen Nordkapista, Altasta ja Hammerfestista asti. He siis ajavat 250 kilometriä suuntaansa päästäkseen Sepon kauppaan asioimaan ja vaihtamaan kuulumisia. Suomen hintatasolla on tietysti iso merkitys, sillä erityisesti liha- ja maitotuotteet sekä alkoholi ja tupakka ovat huomattavasti edullisempia Norjaan verrattuna. Mutta jos kyse olisi pelkistä euroista ja kruunuista, ei voisi aistia sitä lämpöä, mikä väreilee kauppiaan ja asiakkaiden välillä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lihatiski on Seppo Härkösen ylpeyden aihe. Hän valmistaa sen joka aamu ja se on aina yhtä huoliteltu. Lihat sahataan, leikataan ja kääritään vakuumiin kaupassa. Tiskin kautta kulkee noin tuhat kiloa lihaa viikossa ja kaupassa jauhettua jauhelihaakin kuluu vuositasolla 17 000 kiloa, viikossa yli 300 kiloa.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Palvelu on lihatiskillä kaiken ydin. Vaihdamme asiakkaiden kanssa kuulumisia ja siinä sivussa tehdään kauppaa. Jos tiskin takana ei olisi ketään, asiakkaat kävelisivät ohi, sanoo Härkönen.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Vilkas pysähdyspaikka&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Erityisesti Alkon myymälän saaminen K-Marketin yhteyteen on piristänyt koko taajamaa. Toiseksi pohjoisimpana Alkon myymälänä se vetää asiakkaita laajalta alueelta.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Tavoitteena onkin, että asiakkaat tulisivat peräkärryn kanssa, kävisivät ruoka-, rautakauppa-, ja alkoholiostoksillaan sekä pysähtyisivät vielä syömään ja kahville. Näin koko kylään tulee lisää elinvoimaa, arvioi Seppo.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Maiden hintaero näkyy myös rautakaupassa, erityisesti rahtikustannuksissa. Merkittävä osa rautakaupan myynnistä tapahtuukin suoraan, niin ettei tavara edes käy Karigasniemen varastossa.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Yritysten lisäksi myös yksityis­asiakkaat tilaavat kaiken tarvitsemansa Suomesta rakentaessaan taloa tai mökkiä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Rautakaupan, kuten ruokapuolenkin kilpailuvaltti on palvelu.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Haluan asiakkaiden tuntevan, että myyjämme ovat paikalla juuri heitä varten ja että he tekevät työnsä niin hyvin kuin mahdollista varmistaakseen asiakkaan onnistumisen remontissaan tai rakennusprojektissaan.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Lapsuudenkodista kievari&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Seppo Härkönen on kauppias jo kolmannessa polvessa. Äidin vanhemmat olivat kauppiaina Ivalossa ja Sepon vanhemmat&amp;nbsp;perustivat kaupan&amp;nbsp;jo 70 vuotta sitten Karigasniemen Rovasuvannolle, josta se muutti keskustaajamaan 1979. Vuosituhannen alussa Seppo osti lapsuudenkotinsa itselleen ja remontoi sen matkailu- ja eräkäyttöön. Tenon Eräkievari&amp;nbsp;tarjoaa kesällä majoitus- ja ravintolapalveluja erityisesti kalastajille ja metsästäjille hulppeissa Lapin maisemissa. Teksti: Maija-Liisa Saksa&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.k-market.fi/kaupat/karigasniemi/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;www.k-market.fi/kaupat/karigasniemi/&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;


large_tenokievari.jpg

medium_tenokievari.jpg

small_tenokievari.jpg

thumbnail_tenokievari.jpg

tenokievari.jpg

Karigasniemessä toimivaan Kauppakeskus Härkönen Oy:öön kuuluvat K-Market Härkönen, rautakauppa Tenohalli sekä Tenon Eräkievari. Jokainen niistä tarjoaa ainutlaatuisen asiakasystävällistä palvelua suomen, norjan ja saamen kielellä.&nbsp;

thumbnail_Kmarket_Karigasniemi_logo.jpg

Kmarket_Karigasniemi_logo.jpg

K-Market Karigasniemi

Ihmiset ilon  ja voiman lähteenä

&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Sanna Vuorenmaa aloitti Rovaniemellä Saarenkylän, Nivavaaran ja Syväsenvaaran K-Marketien kauppiaana puolitoista vuotta sitten. Tavoitteena oli alusta asti kehittää kauppojen valikoimia entistäkin paremmin asiakkaiden toiveita vastaaviksi ja tarjota parasta mahdollista asiakaspalvelua aidon ja oikean lähikaupan hengessä.&amp;nbsp;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;K-Marketit ovat meidän asiakkaiden sekä turistien lähikauppoja, joilta odotetaan laajaa tuotevalikoimaa sekä nopeaa, helppoa ja tuttavallista palvelua. Lähikauppojen pitää olla myös siistejä ja nättejä sisältä, Sanna Vuorenmaa tiivistää.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Meille on tärkeää, että asiakas tuntee itsensä tervetulleeksi kauppaan. Siksi huomioimme sekä tutut että tuntemattomat kassoilla ja hyllyjen välissä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Tutulle kauppiaalle asiakkaat tulevat antamaan herkemmin palautetta.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Se kannustaa meitä toimimaan aina vaan paremmin, hän hymyilee.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Valikoima elää asiakastoiveiden mukaan&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Sanna Vuorenmaa viihtyy kauppiaana, koska nyt hän saa toteuttaa vapaammin omia ideoitaan. Hän on lisännyt valikoimiin mm. pienempien toimittajien tuotteita, esimerkiksi juustoja ja leipomotuotteita sekä toteuttanut paljon muita asiakkaiden toivomuksia.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lapsiperheet tykkäävät lapsille hankituista oranssi-mustista pikkumopoista. Joka kaupasta löytyy myös take away -kahvipisteet, joiden suosio on kasvanut suureksi.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Asiakaspalvelu on meidän kilpailuvalttimme isojen rinnalla. Seuraamme koko ajan, mitä asiakkaat toivovat, ja sen pohjalta kasvatamme valikoimia. Seuraamme myös mediaa ja pyrimme tuomaan valikoimiin rohkeasti ja mahdollisimman nopeasti uutuustuotteita. Keskon ansiosta onnistummekin siinä usein nopeammin kuin kilpailijat. Tärkeintä on pysyä ajan hermolla ja pitää asiakkaat tyytyväisinä, Sanna Vuorenmaa toteaa.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Hän on työskennellyt lähikaupoissa 25 vuotta eri tehtävissä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Paras kiitos tulee asiakkailta. Hyvästä palautteesta suurin osa menee henkilökunnalle, joka on tosi tekevää porukkaa. Ilman heitä en jaksaisi ja pystyisi kauppoja pyörittämään, Sanna Vuorenmaa kiittelee. Teksti: Eila Lokka&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Lisätietoa:&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;K-Market Saarenkylä&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;K-Market Nivavaara&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;K-Market Syväsenvaara&lt;/p&gt;


large_Kmarket_saarenkyla.jpg

medium_Kmarket_saarenkyla.jpg

small_Kmarket_saarenkyla.jpg

thumbnail_Kmarket_saarenkyla.jpg

Kmarket_saarenkyla.jpg

LisätietoaKauppias: Sanna VuorenmaaK-Market Saarenkylä&nbsp;K-Market NivavaaraK-Market Syväsenvaara

Napapiirin K-Marketit

Napapiirin K-Marketeissa palvellaan suurella sydämellä

&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Nivalan lehmät lypsävät vuodessa ämpärillisen maitoa jokaiselle suomalaiselle. Mansikkia ei kuitenkaan enää huhuilla niityltä iltalypsylle, sillä robotit ovat vieneet lypsäjältä jakkarat ja ämpärit. Mansikit siirtyvät oman halunsa ja aikataulunsa mukaan syömään, harjattavaksi ja lypsettäväksi silloin kun niillä on nälkä, niitä rapsututtaa tai utareissa maito alkaa painaa.&amp;nbsp;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.nivala.fi/yrittäjän-nivala&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Nivalalainen maanviljely&lt;/a&gt; perustuu vahvasti hi tech -karjatalouteen ja vuosittainen 45 miljoonan litran maitotuotanto jalostetaan naapurikunnissa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Ammattitaitoiset maanviljelijämme tuottavat puhtaasti ja ympäristövastuullisesti lähiruokaa koko Suomelle. Ravinteiden kiertoon on kiinnitetty erityistä huomiota ja tulevaisuuden visiona on päästä suljettuun ravintokiertoon, jossa lantalietteestä erotetaan ravinteet ja orgaaninen jäte kaasutetaan biopolttoaineeksi. Tämä merkitsee isoa muutosta karjatalouden hiilijalanjäljessä, sanoo maaseutujohtaja &lt;strong&gt;Hannu Tölli&lt;/strong&gt;.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Nivalassa naudanlihan ja maidon tuotanto perustuvat nurmiviljelyyn ja rehuviljoihin.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Oikealla viljelytekniikalla &lt;a href=&quot;http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2018/01/Regina_maatilaverkosto-2018_valmis.pdf&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;nurmiviljely sitoo&lt;/a&gt; hiiltä lähes yhtä tehokkaasti kuin metsä. Visiona onkin, että koko maitoketju on mahdollista saada tulevaisuudessa hiilineutraaliksi, kun lietteessä oleva metaani voidaan hyödyntää biopolttoaineena. Maidon- ja naudanlihan tuotantoa pohjoisessa tukee myös viljelymme vesijalanjälki. Meillä pelloilta johdetaan vettä pois, eikä sitä tuoda sinne, kuten muualla joudutaan tekemään, muistuttaa Tölli.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Navetassa kolme työntekijää&amp;nbsp;ja robottia&lt;/strong&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Männikön tila on hyvä esimerkki maatiloilla tapahtuneesta muutoksesta. Tila on yhtiöitetty pari vuotta sitten, kuitenkin perustajat Vuokko, Markku ja Seppo Tölli viljelevät sukutilaa jo neljännessä polvessa.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&amp;#8211; On iso positiivinen asia, että yhtiössä on lisäkseni kaksi osakasta, vaimoni ja veljeni, sillä pääsemme kaikki irrottautumaan tästä välillä luottaen täysin siihen, että asiat sujuvat poissaolonkin aikana, kertoo Markku Tölli.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Vaikka maatalouden tilanne Suomessa ei ole helppo, näkee hän viljelijän työssä paljon hyviä puolia.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&amp;#8211; Tietynlainen vapaus on silti. Saa itse määritellä tekemisensä ja haasteista pitävinä pystymme yhdessä viemään asioita eteenpäin ja kehittämään toimintaamme. Tämä lisää työn mielenkiintoa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Teksti: Maija-Liisa Saksa&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;http://www.nivala.fi&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;www.nivala.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;


large_Nivala_Vasikat.jpg

medium_Nivala_Vasikat.jpg

small_Nivala_Vasikat.jpg

thumbnail_Nivala_Vasikat.jpg

Nivala_Vasikat.jpg

Nivala on runsaan 11 000 asukkaan viihtyisä ja vireä kaupunki Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoen keskijuoksulla. Laajat, hyvin hoidetut viljelysaukeat levittäytyvät jokilaakson molemmin puolin kaupungin keskustan ympärille.Lähes puolet Nivalan väestöstä saa elantonsa palveluista, noin 20 prosenttia alkutuotannosta ja runsaat 30 prosenttia teollisuudesta. Maidon ja naudanlihantuottamiseen keskittyneen maatalouden merkitys on ollut perinteisesti vahva, vaikka sen osuus työllistäjänä pienenee koko ajan. Maatilat kasvavat ja teknistyvät.Teollisuus voi hyvin. Nivalassa on pääosin hitec-, puu- ja metallialan teollisuutta.&nbsp;

thumbnail_Nivala_logo.jpg

Nivala_logo.jpg

Nivalan kaupunki

Ämpärillinen maitoa Nivalasta

&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Koulutuskeskus JEDU on aktiivinen toimija alueellaan. Siihen&amp;nbsp;kuuluvat toimipisteet seitsemällä paikkakunnalla Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan ja Ylivieskan seutukuntien alueella. – Järjestämme lisäksi&amp;nbsp;sosiaali- ja terveysalan koulutusta Raahessa sekä ammatillista&amp;nbsp;lisä- ja täydennyskoulutusta, kertoo JEDUn opinto-ohjaaja&amp;nbsp;Pertti Kuosmanen.&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Ammattiin opiskeleminen tarjoaa hyvän väylän työelämään. Opiskelijat ovatkin tyytyväisiä JEDUn tarjoamiin tilaisuuksiin.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Opinnot antavat mahdollisuuden jatkaa omaa opiskeltavaa alaa eteenpäin. Olen merkonomiopiskelijana oppinut asioita työelämään ja palvelualaan liittyen. Parhaiten koen oppivani työpaikalla suoritettavissa näytöissä. Täällä on mahtava opiskella. Bussikyyditykset on toimipisteiden välillä järjestetty ja muutenkin meitä opiskelijoita autetaan tarpeen mukaan, toteaa JEDUn yhteisen hallituksen Jeduskunnan varapuheenjohtaja &lt;strong&gt;Lari Flink&lt;/strong&gt;.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;JEDUn opiskelijakuntatoiminta on aktiivista. Haapajärvellä toimii oma rekisteröitynyt yhdistys, Haapajärven ammattiopiskelijat ry. Parantamisen varaa on Flinkin mukaan aina, mutta peruspohja on kunnossa.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Kaikki tapahtumista saatavat ja kioskin myyntitulot ovat vain ja ainoastaan opiskelijoiden yhteiseen käyttöön. Sillä rahalla olemme mm. käyneet Oulussa ajamassa kartingia ja ostimme uusia pelejä Playstationiin. Tästä voisivat kaikki opiskelijakunnat ottaa mallia! JEDUn yhteisessä hallituksessa eli Jeduskunnassa istuu joka toimipisteestä yksi edustaja. Kokouksissa käsittelemme opiskeluun ja opiskelijoihin liittyviä asioita hyvässä yhteishengessä. Jos tarvetta on, viemme asioita ylemmille tahoille.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Aktiivista kulttuuri-&amp;nbsp;ja kilpailutoimintaa&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Koulutuskeskuksen opiskelijoille on opiskelun ohella järjestetty mahdollisuus osallistua myös kulttuurikilpailuihin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry järjestää ammattiin opiskeleville henkilöille mm. valtakunnallisia kulttuurikilpailuja. Seuraavat SAKUstars2018 -kilpailut järjestetään Sastamalassa ensi keväänä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Kulttuuritoiminnan historiamme kumpuaa vuosien takaa, etenkin itsenäisten ammattiopistojen omien kulttuuritapahtumien ansiosta. Silloiset Haapaveden ja Piippolan toimipaikat raivasivat tietä järjestämällä ”talentkisan” mm. Piippolassa. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän aloittaessa toimintansa päätimme järjestää yhteisen tapahtuman. Näin syntyi vuosittainen JeduStars-kilpailut, joita voidaan kutsua Sakustarsin pikkuveljeksi. Lauluun, soittoon ja muihin kykyihin pohjautuva JeduStars pidettiin marraskuussa Piippolan toimipisteessä. Tunnelma oli jännittynyt, odottavakin. Piippolan väki oli somistanut lavan loistoonsa; valot kohdistettu ja mikrofonit testattu, kuvailee Kuosmanen.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kilpailut luovat opiskelijoille hyvää vaihtelua arkipäivän opiskelusta. Kilpailuissa pääsee myös näyttämään omia taitojaan muille.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Mielestäni kilpailuja ja tapahtumia pitäisi vain olla enemmän, jotta kaikki voisivat niihin osallistua, Flink sanoo.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;JEDUStars-kilpailun lisäksi vuosittain järjestetään lokakuussa JEDUSkills-ammattitaitokilpailut, joissa opiskelijat pääsevät kilpailemaan mestaruuksista eri aloilla. Parhaiten pärjänneet opiskelijat pääsevät halutessaan tätä kautta Taitaja-semifinaaleihin. Taitaja2019 -tapahtuma pidetään keväällä Joensuussa, sen teemana on ”Osaamisen iloa”.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Taitaja-tapahtumassa alle 21-vuotiaat ammattiin opiskelevat kilpailevat oman alansa Suomen mestaruudesta 43 lajissa, yli neljänsadan kilpailijan voimin. JEDUSkillsejä on pyöritetty meillä 2014 syksystä lähtien. Eri lajien kilpailuja kierrätetään vuorovuosina niillä paikkakunnilla, joilla kyseisen lajin koulutusta järjestetään, kertoo Kuosmanen.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Osana JEDUSkillsiä datanomiopiskelijat kilpailivat lokakuussa verkkosivujen tuottamisessa Oulaisissa. Pääpalkinto oli 150 euron suuruinen.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Kilpailussa testattiin IT-taitoja, esimerkiksi Wordin ja Excelin käyttöä sekä tietokannan suunnittelua. Kilpailu oli hyvin järjestetty ja se sopi hyvin opiskeltavaani alaan, kiittelee kilpailun voittanut datanomiopiskelija&lt;strong&gt; Tommi Komulainen&lt;/strong&gt;. Teksti: Kati Keturi&lt;/p&gt;


large_Jedu_ryhma.png

medium_Jedu_ryhma.png

small_Jedu_ryhma.png

thumbnail_Jedu_ryhma.png

Jedu_ryhma.png

Koulutuskeskus JEDU•	Muodostuu Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän seitsemästä ammattiopistosta•	Aloitti toimintansa vuoden 2018 alussa•	Toimintaa 7 paikkakunnalla: Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Nivala, Oulainen, Piippola (Siikalatva) ja Ylivieska•	Kuntayhtymän henkilöstömäärä yht. 356 henkilöä (12/2017)&nbsp;•	Opiskelijoita 3364 (2017)•	Koulutusta 24 ammatillisessa perustutkinnossa ja yhteensä noin 30 ammatti- ja erikoisammattitutkinnossa

thumbnail_JEDU_KOULUTUSKESKUS_logo.png

JEDU_KOULUTUSKESKUS_logo.png

Koulutuskeskus JEDU

#00a4b9

JEDUssa on runsaasti talenttia!

&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Digitalisaatio on yksi Oulun ammattikorkeakoulun painopistealueista. eKampus -portaali tukee sekä opiskelijoiden että henkilökunnan digitaalista osaamista.&amp;nbsp;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Oamk on lähes 10 000 hengen korkeakouluyhteisönä merkittävä alueellinen vaikuttaja Pohjois-Suomessa. Korkeakoulun strategisia linjauksia ovat TKI -toiminta, kansainvälisyys ja uusimpana digitaalisuus.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;eKampus -portaalista opiskelija löytää tietoa verkko-opiskelumahdollisuuksista, opetustarjonnasta ja tapahtumista. Digituki ja eOhjauspalvelut tukevat opiskelua. Digitukeen on koottu ohjeita verkko-opetuksessa käytettävistä välineistä sekä hyviä menetelmävinkkejä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Oamk haluaa viestiä, että me luotamme itseemme ja omaan kykyyn tehdä valintoja ja toimia. Tämä näkyy kehittämisessä, koulutuksessa ja eKampuksessa. eKampuksella tarjoamme rehellisesti ja aidosti kohderyhmälle tarvittavaa koulutusta, eKampuksen tiimipäällikkö, verkkopedagogiikan lehtori &lt;strong&gt;Leena Paaso&lt;/strong&gt; vakuuttaa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Digitalisaatio jalkautuu&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;eKampuksella toimii koulutuksen digitalisaation kehittäjätiimi, joka pyrkii luomaan yhtenäisiä malleja sekä jalkauttamaan digitalisaatiota henkilökunnalle ja opiskelijoille.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Meillä on holistinen näkemys opiskeluun. Emme lähde teknologia edellä vaan pyrimme saamaan pedagogisesti toimivia malleja opetukseen sekä yhteistoiminnallisuutta ja osaamisperusteisuutta, joita toteutetaan nykyaikaisin välinein. Kaikille pyritään varmistamaan ohjausta, Paaso korostaa.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Portaaliin on luotu yhteisiä oppimisalustoja. Kaikissa valinnoissa pyritään siihen, että mahdollisimman monilla laitteilla pystyy liittymään valittuihin järjestelmiin. Jokaisella osastolla on lähellä opetusta ja ohjausta oleva digimentori, joka toimii myös vertaistukena.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Näissä asioissa olemme Suomessa pitkällä. Suomen mittakaavassa Oamk on digitalisaatiossa ehkä keskiarvoa vähän yläpuolella. Kansainvälisesti Suomi on pitkällä digitalisaatiossa, Paaso kertoo.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Pyrimme siihen, että eri osastojen digitalisaatioon liittyvissä hankkeissa otetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteyttä eKampukseen ja katsotaan, minkälaisia ratkaisuja voitaisiin yhdessä tehdä, Paaso valottaa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;eKampus on mukana Oamk:n toiminnassa digitalisaatioon liittyvissä asioissa silloin, kun ne liittyvät opetukseen ja oppimiseen. eKampus on mukana kärkihankkeissa, kuten eAmk:ssa, kiertotaloushankkeissa sekä Sinä osaat! Tytöt ja teknologia -hankkeessa.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Tytöt mukaan teknologiaan&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Sinä osaat –hankkeessa pyritään kannustamaan tyttöjä miesvaltaisille, teknisille aloille.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Valinnat ja suuntautuminen tulevat hyvin varhaisessa vaiheessa. Pisan ja muiden tutkimusten mukaan tytöillä luottamus omaan osaamiseensa on heikkoa. Me pyrimme kannustamaan tyttöjä tekemään myös teknologiavalintoja, ja kohottamaan heidän itseluottamustaan sekä edistämään samalla suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä, Paaso perustelee.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Suomessa on valtava pula osaajista tietoteknisillä aloilla. Kuitenkin Pisassa hyvin menestyneet tytöt valitsevat todella huonosti teknisiä aloja. Naisvaltaisilla aloilla työskentelee enemmän miehiä kuin miesvaltaisilla aloilla naisia.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Hanketta tehdään yhdessä Koulutusavain Oy:n kanssa.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Me emme suinkaan ajattele niin, että kun tytöt eivät valitse teknologiaa, että se olisi heidän vikansa. Pyrimme myös vaikuttamaan rakenteisiin ja kouluttamaan esimerkiksi opettajia ja ohjaajia tukemaan tyttöjä näissä valinnoissa, jotta saisimme hyvän tapamme koko maan käyttöön.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Yhteistyötä&amp;nbsp;yritysten kanssa&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Oamk:ssa voi suorittaa Ammattikorkeakoulu- tai Master –tutkintoja, avoimen amk:n opintoja, ammatillisen opettajan pedagogisen pätevyyden ja täydennyskoulutusta.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Amk -tutkintoon johtavaa koulutusta on yhteensä 25 koulutusohjelmassa. Suurimpia aloja ovat sosiaali- ja terveys, tekniikka, liiketalous ja informaatioteknologia. Pohjois-Suomen suurimmassa ammattikorkeakoulussa yhtä aloituspaikkaa kohden on runsas kolme hakijaa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Oamk:n yhteishankkeissa on mukana vuosittain noin 450 yritystä ja yhteisöä. Yritysyhteistyö toteutuu muun muassa Business Kitchen –, ja Demola –konsepteissa, joissa opiskelijat pääsevät tekemään toimeksiantoja ja kehittämään uusia ratkaisuja yrityksille.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Oulun seutu on vahvasti teknologiapainotteinen alue, ja täällä on paljon pienyrittäjiä. Digitaalisten järjestelmien ja systeemien avulla pystymme tulevaisuudessa tarjoamaan vielä toivottavasti paljon enemmän osaamista laajalle alueelle, Paaso korostaa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Koulutuksessa toteutuu myös kansainvälisyys. Verkosto kattaa yli 30 maata ja lähes 200 kansainvälistä kumppania. Kansainvälisiä opiskelijoita oli vuonna 2017 kampuksilla noin 530.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Oamk:n tehtävä on palvella alueen elinkeinoelämää. Varmasti erityisesti elinkeinoelämän kautta kansainvälisyyttä kannattaa kehittää eteenpäin, Paaso toteaa. Teksti: Jouni Suolanen&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;http://www.oamk.fi&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener noreferrer&quot;&gt;www.oamk.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;


large_Oamk_kuva-1.jpg

medium_Oamk_kuva-1.jpg

small_Oamk_kuva-1.jpg

thumbnail_Oamk_kuva-1.jpg

Oamk_kuva-1.jpg

Oulun ammattikorkeakoulun missiona on tuoda elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen. Oamk:n koulutuksen ja tutkimuksen painopistealoja ovat terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut ja teknologia, energiatehokas rakentaminen pohjoisessa, monialaiset liiketoiminta- ja yrittäjyysvalmiudet sekä uudistuva amk:n opettajuus ja opettajankoulutus.

thumbnail_OAMK_logo.jpg

OAMK_logo.jpg

Oulun ammattikorkeakoulu

Digitalisaatio tukee opiskelua ja opettamista

&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Työskennellessään 1980-luvulla lääketehtaan palveluksessa tutkimus- ja tuotekehityslaboratoriossa Kaarlo Tohilan mielessä alkoi kyteä ajatus käyttövalmiiden laboratorio- ja tutkimuskemikaalien valmistuksesta. Idean pohjalta syntyi Oy FF-Chemicals Ab, ja tänä päivänä se tunnetaan alallaan maailmanluokan laadun mittarina.&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kaarlo Tohila kertoo, että tuohon maailman aikaan esimerkiksi teollisuusyritykset – jotka käyttävät tällaisia tuotteita mm. prosessivalvonnassa ja kemiallisten analyysien tekemisessä – valmistivat tarvitsemansa kemikaalit itse. Ulkopuolinen, käyttövalmiiden vaihtoehtojen valmistaja oli ajatuksena uusi, mutta sen mahdollisuudet ymmärrettiin nopeasti. Oy FF-Chemicals Ab sai toiminnalleen lupaavan startin, ja yritys on toiminut Kaarlon ja hänen vaimonsa &lt;strong&gt;Riitta Tohilan&lt;/strong&gt; johdolla tasaisen kannattavasti koko olemassaolonsa ajan.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Ympärillä on toki tapahtunut kehitystä sitäkin enemmän. Monen asiakasyrityksen nimi, omistuspohja ja rakenne ovat ehtineet muuttua – silti itse asiakassuhde on säilynyt. Myös FFC:ssä (kuten Oy FF-Chemicals Ab alalla tunnetaan), on juuri toteutettu sukupolvenvaihdos. Yritys onkin onnistunut luovimaan muutoksen vesissä hyvin, omaan ydinosaamiseensa keskittyen ja sitä jatkuvasti kehittäen.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Yksi menestyksen avain on pitkässä juoksussa ollut toiminnan pitäminen pitkälti omissa käsissä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Asiakkaamme arvostavat entistä enemmän kokonaislaatua, kertoo FFC:n toimitusjohtaja &lt;strong&gt;Kaisa Tohila&lt;/strong&gt;. – Tuotteiden laatu on tietysti yksi tärkeimmistä tekijöistä, mutta myös asiakaspalvelun ja toimitusvarmuuden kaltaisilla asioilla on oma merkityksensä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kilpailukentällä, jossa FFC kohtaa pääasiassa suuria kansainvälisiä teknokemian yrityksiä, juuri kokonaislaatu on osoittautunut pienen haukiputaalaisyrityksen kilpailueduksi. Kokemus on kerryttänyt vahvan ymmärryksen suomalaisen asiakkaan tarpeista, ja kun tuotteet tulevat suoraan tehtaalta ilman välivarastointeja koti- tai ulkomailla, toimitusvarmuus yltää yli 98 prosenttiin.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kaarlo Tohila on kehittänyt tuotteitten laatua koko yrityksen olemassaolon ajan. Nyt voidaan perustellusti sanoa, että siinä on päästy ehdottomalle huipulle. FFC katsookin, että suomalaisen viranomaisen myöntämä testauslaboratorion akkreditointi ei enää anna riittävän kattavaa kuvaa heidän laatutasostaan.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Suomesta ei löydy instituutiota, jolla olisi pätevyydet myöntää referenssimateriaalin valmistajan pätevyys, Kaarlo Tohila kertoo.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Niinpä olemme jo vuodesta 2013 osallistuneet kansainvälisten korkeimman metrologian tason laitosten kanssa vertailumittauksiin pH- ja johtokykymittauksissa, ja menestyneet niissä erittäin hyvin.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Laadun kehittäminen onkin tapahtunut hyvin pitkälti käytännön tutkimustyön kautta; alan kattavin osaaminen löytyy omien seinien sisältä. Tuotantopäällikkö &lt;strong&gt;Heikki Tohila&lt;/strong&gt; kertookin, että omat haasteensa vaikkapa rekrytoinneille asettaa se, että alan valmiiksi hallitsevaa ihmistä on mahdotonta löytää; sellaista kun ei käytännössä ole edes olemassa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Kaarlo on kehittänyt kaikki laatujärjestelmät ja hakenut tarvittavat sertifikaatit, Heikki Tohila sanoo. – Hän on kaiken sen takana, mikä liittyy tuotteiden laatuun ja kouluttanut muun henkilökunnan. Auditoijaviranomaiset ovat itsekin todenneet, että kaltaisellemme spesifille toimijalle ei löydy ulkopuolista laatustandardin vaatimaa koulutusta Suomesta.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Sukupolven vaihdoksen myötä tuon tietotaidon siirtäminen on yksi FFC:n tulevaisuuden menestyksen kulmakivistä. Heikki Tohila kertoo, että myös mainittuun kokonaislaatuun on pystyttävä panostamaan vieläkin enemmän.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Maailma muuttuu yhä nopeammin, ja sen mukana myös meidän asiakkaittemme tarpeet, Heikki Tohila kertoo. – Palvelukonseptimme kehittäminen tämän mukaisesti on ratkaisevaa, ja se edellyttää yhä enemmän sitä, että pystymme reagoimaan muuttuviin tarpeisiin vieläkin paremmin.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;FFC:llä on asiakkaita kaikilta toimialoilta, joilla tehdään mitä erilaisimpia kemiallisia laboratorio- ja tutkimustöitä. Mukana on niin paperi-, kaivos- öljy-, elintarvike- kuin lääketeollisuudenkin yrityksiä, tutkimus- ja koulutuslaitoksia sekä esimerkiksi terveydenhuollon, maanpuolustuksen ja maatalouden organisaatioita.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Vuosittain FFC valmistaa yli 500 tuotenimikettä, jotka se toimittaa suoraan asiakkaille. Asiakkaat arvostavat sitä, että yrityksen kaikki toiminta on keskitetty Haukiputaalle. Avainlipputunnus yhdistettynä ketterään, asiakkaan ihmisenä huomioivaan ja tehokkaaksi hiottuun palvelumalliin on edelleen yhdistelmä, jossa suomalaiset yritykset näkevät kiistatonta lisäarvoa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Merkityksensä on myös perheyrityksen arvomaailmalla, johon FFC:n aito asiakaslähtöisyys voimakkaasti pohjautuu.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Me haluamme omalta osaltamme auttaa asiakkaitamme keskittymään heidän oleellisimpaan tehtävään, analyysien ja tutkimustyön tekemiseen, Kaisa Tohila summaa yrityksen toiminta-ajatusta. – Pienenä yrityksenä paras kilpailuvalttimme on mahdollisimman tehokas ja tarkoituksenmukainen asioiden hoitaminen, ja olemmekin saaneet paljon hyvää palautetta nopeasta ja joustavasta toiminnastamme. Parhaimmillaan se on johtanut siihen, että parinkymmenen euron kemikaalipullo on säästänyt asiakkaan kokonaisen tuotantolinjan alasajolta. Teksti: Timo Mansikka-Aho&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;http://www.ff-chemicals.fi&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;www.ff-chemicals.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;


large_ff_chemicals.jpg

medium_ff_chemicals.jpg

small_ff_chemicals.jpg

thumbnail_ff_chemicals.jpg

ff_chemicals.jpg

Oy FF-Chemicals Ab, tuttavallisemmin FFC, on SUOMALAINEN käyttövalmiiden laboratorio- ja tutkimuskemikaalien valmistaja.Tavoitteenamme on omalta osaltamme auttaa asiakkaitamme keskittymään heidän oleellisimpaan tehtävään, analyysien ja tutkimustyön tekemiseen. Hyvin usein varsinaisen analyysin tai tutkimuksen tekemiseen tarvitaan erilaisia laimennoksia tai seoksia, tämän työvaiheen tekemisessä FFC tulee avuksi. Tätä työtä olemme tehneet jo yli 25 vuoden ajan.

thumbnail_FFlogo.jpg

FFlogo.jpg

Oy FF-Chemicals Ab

Käytännön tutkimustyöllä maailman laatuhuipulle

&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Ruotsinkielinen ammattikoulutus tarjoaa hyvät valmiudet työelämään ja työllistymiseen sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa. Yrkesakademin i Österbotten, YA, on maamme suurimpia ruotsinkielisiä ammattioppilaitoksia ja se on valittu maamme toiseksi parhaaksi ammattioppilaitokseksi useana vuonna peräkkäin.&amp;nbsp;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Nuoria ja aikuisia kouluttavan YA:n opiskelijat tulevat ympäri Suomen, pääosin kuitenkin oppilaitoksen toiminta-alueelta Pohjanmaalta.&amp;nbsp;Joitakin koulutuksia, esimerkiksi perustason ensihoitaja, on saatavilla ruotsiksi vain YA:ssa.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Opiskelijoiden äidinkielen kirjo on laaja, laskimme, että niitä on yli 40. Tämä on iso rikkaus, vaikka tuokin välillä haasteita, kertoo rehtori &lt;strong&gt;Boris Ståhl&lt;/strong&gt;.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Koulutus on hyvin laaja-alaista ja ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa sosiaali- ja terveys-, kulttuuri-, palvelu-, luonnonvara- ja tekniikan alalta.&amp;nbsp;YA:ssa voi suorittaa myös ammattitutkintoja sekä erikoisammattitukintoja. Näiden lisäksi järjestetään erilaisia jatkokoulutuskursseja sekä yrityskoulutusta.&amp;nbsp;YA tekee myös aktiivisesti kehitys- ja projektiyhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä on uusi Närpiön toimipisteessä oleva Makerspacetila, jossa panostetaan robotiikkaan ja tietotekniikkaan.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Markerspaceä käytetään normaaliin opetukseen, mutta sinne voivat tulla myös paikalliset yrittäjät opiskelemaan uutta tekniikkaa, esimerkiksi humanoidirobotti Pepperin ohjelmointia, kertoo Ståhl.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&amp;#8211; Panostamme jatkuvasti omaan osaamiseemme, jotta voimme vahvistaa opiskelijoidemme taitoja ja kykyjä kehittyä taitaviksi ja halutuiksi ammattilaisiksi työelämään. Haluamme myös motivoida heitä elinikäiseen oppimiseen ja kansainvälisyyteen. Opiskelijoilla onkin hyvät mahdollisuudet suorittaa työssäoppimisjaksoja myös ulkomailla, esimerkiksi Intiassa, Maltalla tai Pohjoismaissa, selvittää Ståhl.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Opiskelukieli YA:ssa on pääosin ruotsi ja todistukset myönnetään ruotsiksi, mutta osa kursseista on suomeksi. Lisäksi lähihoitajaksi voi opiskella myös englanniksi. Vuosittain opiskelijoita on noin 3000.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;YA toimii neljällä eri paikkakunnalla. Vaasan ja Pietarsaaren campusalueet ovat uusimpia, Närpiössä on monipuolinen logistiikka-alan keskus, jossa koulutetaan mm. yhdistelmäajoneuvojen ja bussien kuljettajia. Pedersören toimipisteessä koulutetaan ensisijaisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Teksti: Maija-Liisa Saksa&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.yrkesakademin.fi/&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener noreferrer&quot;&gt;&lt;strong&gt;www.yrkesakademin.fi&lt;span class=&quot;Apple-converted-space&quot; data-bl-inline=&quot;true&quot;&gt;&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;


large_YA_osterbotten.jpg

medium_YA_osterbotten.jpg

small_YA_osterbotten.jpg

thumbnail_YA_osterbotten.jpg

YA_osterbotten.jpg

Tule meille opiskelijaksi!Perustutkintojen yhteishaku: 19.2.-12.3.2019Ammatti- ja erikois­ammattitutkinnot: jatkuva hakuVALMA - Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus: 22.5.–24.7.2018.

thumbnail_ya_ostesbotten_logo.jpg

ya_ostesbotten_logo.jpg

Yrkesakademin i Österbotten

Laadukasta ammattiopetusta Pohjanmaalla

&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Valtakunnallista sote-uudistusta odotellessa Keski-Pohjanmaalla on tartuttu toimeen. Ajoissa ennakoimalla ja huolellisesti toteuttamalla on saatu aikaan integroitu kuntayhtymäratkaisu, joka on jo ehtinyt näyttämään mahdollisuutensa.&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Perustellusti koemme olevamme askeleen edellä valtakunnalliseen muutokseen valmistautumisessa, toteaa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten vt.&amp;nbsp;toimitusjohtaja &lt;strong&gt;Minna Korkiakoski-Västi.&lt;/strong&gt; – Olemme onnistuneet rakentamaan toiminnallisen kokonaisuuden, jossa niin perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito kuin sosiaalipalvelutkin on koordinoitu yhteen.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Uudistustyö käynnistyi vuonna 2009, jolloin Keski-Pohjanmaan pienimpien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut liitettiin yhteen sairaanhoitopiirin ympärille. Saatujen kokemusten pohjalta integroitua toimintamallia laajennettiin niin, että koko maakunnan kattava Soite oli valmis käynnistämään toimintansa vuoden 2017 alussa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kun vastuu on yksissä käsissä ja yhden budjetin alla, pystytään tekemään kokonaisratkaisuja eikä sorruta osaoptimointiin. Parhaimmillaan integrointi yltää&amp;nbsp;siihen, että potilas ei edes&amp;nbsp;tiedosta, minkä palvelualueen piirissä hän on – perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut kun on Soitessa usein fyysisestikin sijoitettu saman katon alle. Tärkeintä on saumaton potilaan ja asiakkaan hoitopolku.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Soiten toiminnan lähtökohtana on yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erikoispalvelut, Minna Korkiakoski-Västi korostaa. – Keskussairaalan uudessa siivessä saamme ensimmäisen kerran koottua samoihin ja yhdessä suunniteltuihin tiloihin sekä perusterveydenhuollon että keskussairaalan toimintaa. Näin voimme entistä paremmin varmistaa potilaan asiantuntevan hoidon moniammatillisella yhteistyöllä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Integroidun toimintamallin myötä on Soiteen onnistuttu&amp;nbsp;luomaan mm. lapsille suunnattu perusterveydenhuollon päivystys, joka toimii lastensairaalan yhteydessä. Samoin on voitu käynnistää kotisairaalatoiminta ja tehostettu kotikuntoutus, joiden avulla pys-tytään sairaalajaksot pitämään mahdollisimman lyhyinä. Soitessa panostetaan peruspalveluiden ja avohoidon vahvistamiseen – uusissa tiloissa voidaan entistä paremmin arvioida potilaan kuntoa ja sopivaa hoitopaikkaa esimerkiksi päivystyskäynnin jälkeen.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Keski-Pohjanmaan keskussairaala toimii lähimpänä päivystävänä keskussairaalana 200 000:lle alueen asukkaalle ja on myös merkittävä synnytyssairaala.Keskussairaalan potilaista joka neljäs tulee oman maakunnan ulkopuolelta. Valinnanvapauden myötä potilaat hakeutuvat Soiten sairaalaan hoitoon – alueella on syntynyt luottamus keskussairaalan hoitotuloksiin.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Myös talous puhuu puolestaan. Jo Soiten ensimmäisen toimintavuoden aikana toiminnan kustannukset putosivat merkittävästi. Se kertoo Minna Korkiakoski-Västin mukaan omaa kieltään siitä, että integroitu malli on oikeansuuntainen ja tukee omalta osaltaan myös maakuntauudistusta. Teksti: Timo Mansikka-Aho&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.soite.fi/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;www.soite.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;


large_soite_padi75.jpg

medium_soite_padi75.jpg

small_soite_padi75.jpg

thumbnail_soite_padi75.jpg

soite_padi75.jpg

Mariankatu 16-20, 67200 KOKKOLA&nbsp;|&nbsp;kirjaamo@soite.fi&nbsp;|&nbsp;Puh. 06 826 4111 (vaihde)

thumbnail_soite_logo.png

soite_logo.png

Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite

Sanoista tekoihin sote-uudistuksessa

&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Seinäjokelaisen I-printin valikoimaan kuuluvat sanomalehti-, arkki- ja erikoispainon tuotteet sekä digitaaliset palvelut. Sijainti keskellä Suomea on ihanteellinen.&amp;nbsp;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Palvelemme niin yksityishenkilöitä kuin ympäri Suomen toimivia suuryrityksiäkin. Ammattilaisemme varmistavat, että jälki on aina laadukasta ja palvelu sujuvaa, kertovat I-printin asiakkuuspäälliköt&lt;strong&gt; Merja Munkki&lt;/strong&gt;, &lt;strong&gt;Marjo-Riitta Kantonen&lt;/strong&gt; ja &lt;strong&gt;Pirjo Saari&lt;/strong&gt;.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Asiakas on I-printin toiminnan ytimessä. Toiminta perustuukin Munkin mukaan henkilökohtaisiin kohtaamisiin ja keskusteluun.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Olemme ratkaisukeskeisiä, suunnittelemme tuotteet ja kampanjoiden toteutukset yhteistyössä asiakkaan kanssa. On ilo löytää yhdessä pohtien ratkaisu heidän pulmiinsa! Ratkaisun löydyttyä ammattilaisemme ryhtyvät töihin ja pulmasta syntyy konkreettinen, haluttu tuote. Kehitämme omaa toimintaamme jatkuvasti. Verkostoituminen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa on olennaisen tärkeää.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;I-printin ratkaisupohjainen toiminta kantaa hedelmää: vankka asiakaspohja ja yhteistyökumppanit ovat säilyneet useiden vuosien ajan ja yhdessä tekeminen jatkuu edelleen. Tällä hetkellä käynnissä on mm. taidekilpailu Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kanssa, joka on avoin kaikille halukkaille. I-print tarjoaa materiaalit ja Seinäjoen keskussairaala tilan taideteokselle. Yrityksen työn tuloksiin törmää myös kumppanien tapahtumissa.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Olemme jo pitkään olleet mukana mm. Tangomarkkinoilla ja Provinssissa. Teemme myös yhteistyötä Seinäjoen kaupunginteatterin kanssa. Suunnitelmissa on lavasteiden toteutus esimerkiksi Aladdin ja taikalamppu -näytelmään sekä Monty Pythonin Spamalot-kesämusikaaliin.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Painopalvelujen lisäksi I-printille tärkeä elementti on i247, painotuotteiden arkistointi-, muokkaus- ja tilausjärjestelmä sekä siihen liittyvä markkinointituotteiden logistiikkapalvelu. Kun asiakkaan kaikki painomateriaalit ja giveaway-tuotteet ovat tilattavissa samasta paikasta, graafinen ilme pysyy yhtenäisenä. Yritys on myös laajentamassa toimintaansa entistä vahvemmin kuluttajapuolelle.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Olemme lähitulevaisuudessa avaamassa Vaalikanava-palvelun ehdokkaiden painotuotteille sekä I-decora -verkkokaupan, josta yksityishenkilöt voivat tilata sisustustuotteita, Munkki toteaa. Teksti: Kati Keturi&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.iprint.fi/&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener noreferrer&quot;&gt;www.iprint.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;


large_i_print_laplad_hotels.jpg

medium_i_print_laplad_hotels.jpg

small_i_print_laplad_hotels.jpg

thumbnail_i_print_laplad_hotels.jpg

i_print_laplad_hotels.jpg

•	Arkki-, sanomalehti-, ja erikoispainojen tuotteet ja suunnittelupalvelut&nbsp;•	Digitaaliset palvelut: i247, logistiikka, crossmedia, vaalikanava ja I-decora•	Liikevaihto: 11 milj. euroa (2017)•	Toimipaikka: Seinäjoki•	Joutsenmerkitty painotalo•	Uutuutena Xerox Iridesse -digipainokone (6+2-väripainatukset: lisäväreinä kulta, hopea valkoinen ja kirkas, maksimi arkkikoko 330 x 1200 mm)

thumbnail_iprint_logo.png

iprint_logo.png

I-print

#a11c5b

Luovia ratkaisuja painoalalle – asiakas keskiössä

&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon sosiaalihuollon erityispalvelujen ytimessä ovat asiakkaiden tarvitsemat, eri elämänvaiheiden ja -tilanteiden edellyttämät erityispalvelut. Lähtökohtana on taata jokaiselle asiakkaalle toimintakyvystä riippumatta oikeus kasvuun ja hyvään elämään. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä toimii 31 kunnan alueella Etelä-Pohjanmaalla ja keskuspaikka on Seinäjoella. Alueen väestöpohja on 370 000 ja jonkinasteista tukea tarvitsevia on alueella noin 1850 henkilöä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Haluamme olla erityistä tukea tarvitsevien osaava arvioija ja tukipalvelujen tuottaja. Olemme viime vuosina panostaneet osaamiseemme sekä toimintojemme kehittämiseen todella vahvasti. Strategiamme mukaisesti asetamme tavoitteemme pitkäjänteisesti ja prosessimaisesti, yli valtuustokausien. Kun työhön osallistuu koko henkilökunta, tietävät kaikki, mitä tapahtuu milloinkin. Tämä selkeyttää ja tehostaa toimintaa, kertoo kuntayhtymän johtaja, sosiaalineuvos &lt;strong&gt;Jouni Nummi&lt;/strong&gt;.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Merkittävä etappi kehitystyössä on kansainvälisen viitekehitys ICF:n käyttöönotto. Sen avulla kaikilla työntekijöillä on yhteinen kieli asiakkaan kokonaisvaltaiseen toimintakyvyn arviointiin, palvelun ja tuen suunnitteluun sekä toteuttamiseen.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Me olemme ensimmäinen kuntayhtymä, joka määrittää kaikki palvelutuotteensa ICF:n avulla. Siinä kiinnitetään erityistä huomiota osallisuuteen. Passivoivan hoidon sijaan me arvioimme, millä tavoin toimintarajoitteiden tuomat esteet voidaan poistaa ja tuemme asiakasta, jotta hänellä olisi mahdollisimman hyvät edellytykset itsenäiseen elämään, selvittää Nummi.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Keskittämisen sijaan verkottumista&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Nummi on huolissaan mahdollisista erityispalvelujen keskittämisestä muutamaan maakuntaan.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Tarvitsemme osaajaverkostoa, jossa lapsesta pidetään yksilöllisesti huolta asiantuntijoiden ja lapsen läheisten kanssa yhdessä. Tämä ei onnistu keskitettynä muutamaan kaupunkiin koko maassa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Isot investoinnit&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Viime vuosina Eskoo on investoinut yli 20 miljoonaa euroa pelkästään Seinäjolle uusiin toimitiloihin, tehostetun palvelun lyhyt- ja pitkäaikaisiin asuntoihin&amp;nbsp;aikuisille ja lapsille. Uusia ovat myös 24-paikkainen koulu sekä Aistikeskus Sateenkaari, mikä tarjoaa kaikenikäisille tekemistä ja lepoa sekä mielelle että keholle.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Isoista investoinneista huolimatta taloutemme on ylijäämäinen, kertoo Nummi tyytyväisenä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Eskoo panostaa myös kehitystoimintaan ja se osallistuu erilaisiin hankkeisiin. Merkittävä panostus, yli puoli miljoonaa euroa, on lahjoitus psykologian tieteenalan professuuriin. Teksti: Maija-Liisa Saksa&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.eskoo.fi/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;www.eskoo.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;


large_Eskoo_Jouni_Alatalo_JohannaAla_Renko_VirpiHantikainen.jpg

medium_Eskoo_Jouni_Alatalo_JohannaAla_Renko_VirpiHantikainen.jpg

small_Eskoo_Jouni_Alatalo_JohannaAla_Renko_VirpiHantikainen.jpg

thumbnail_Eskoo_Jouni_Alatalo_JohannaAla_Renko_VirpiHantikainen.jpg

Eskoo_Jouni_Alatalo_JohannaAla_Renko_VirpiHantikainen.jpg

Elävää elämää tiedolla, tunteella ja tuella.&nbsp;Uskomme, että jokaisella on oikeus kasvuun ja hyvään elämään. Siksi haluamme tukea asiakkaan oman elämän hallintaa, auttaa arkielämän tehtävissä ja kannustaa osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. Yhdessä omaisten, läheisten ja muun tukiverkoston kanssa pystymme nostamaan asiakkaan elämän laatua.

thumbnail_eskoo_logo.jpg

eskoo_logo.jpg

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo

Osaava arvioija ja erityispalvelujen tuottaja

&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Wickholm Talotekniikka tavoittelee kasvua keinoin, jotka eivät välttämättä ole alalle aivan tavanomaisia.&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Asiakaspalvelu on asia, josta haluamme pitää kaikissa tilanteissa tiukasti huolta, kiteyttää &lt;strong&gt;Anssi Lilja &lt;/strong&gt;yhden yrityksensä toimintaa ohjaavista periaatteista.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Ei ihan tyypillistä tekstiä talotekniikkayrityksen toimitusjohtajalta, mutta kymenlaaksolainen Wickholm Talotekniikka ei taidakaan olla ihan tyypillinen talotekniikkayritys.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Tekemisen periaatteet ovat toki tutun kuuloisia; vuonna 1958 perustettu yritys on erikoistunut talotekniikkaurakointiin ja LVIS-huoltotöihin. Pääkonttori ja tuotantotilat sijaitsevat Elimäellä, lisäksi yrityksellä on LVI-tarvikkeiden myymälä ja verstas Kuusankoskella. Pääasiallisena toiminta-alueena on Etelä-Suomi, joskin tarvittaessa työporukka siirtyy sujuvasti hommiin mihin tahansa Suomen kolkkaan.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Mikä sitten tekee Wickholm Talotekniikasta erilaisen kuin muut?&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Hyvä palvelu on yksi niistä asioista, joiden kautta yritys on lähtenyt voimakkaalle kehityksen polulle, Anssi Lilja kertoo. – Toinen tekijä on nuorekkuus. Johdossa on juuri läpiviety nuorennusleikkaus, mutta kyse ei ole pelkästä henkilöstön keski-iästä. Meillä on dynaaminen ote ja aikaansaava porukka, jonka hyvinvointiin yritys on valmis panostamaan.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Mielikuva rähjäisestä putkiasentajasta ja ruosteisesta Hiacesta alkaa vähitellen hälvenemään – Anssi Liljakin myöntää, että yksi hänen tavoitteistaan on talotekniikka-alan yleisen maineen kohentaminen. Yksi tähän tähtäävistä konkreettisista toimenpiteistä on meneillään oleva imagonmuutos- ja markkinointihanke, jossa esimerkiksi sosiaalisen median keinoja hyödynnetään monimuotoisesti esimerkiksi esittelemällä Wickholm Talotekniikan osaamista videoiden ja valokuvien avulla.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Maine rakennetaan jokaisessa asiakaskohtaamisessa, ja hyvät asiakassuhteet ovat ensiarvoisia. Pyrimme kaikessa tekemisessämme avoimuuteen ja rehtiyteen, ja niiden avulla rakentamaan pitkäkestoisia asiakassuhteita.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Laaja asiakaskunta osoittaa, että lupaukset on pystytty myös lunastamaan. On taloyhtiöitä, kauppaketjuja, huoltosopimuksia yritysten kanssa. Kuten Anssi Lilja ilmaisee, hommia tehdään tällä hetkellä Kymenlaakson keskussairaalasta omakotitalon patteriverkoston huoltoon.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Maine ja tunnettuus näkyvät myös numeroiden valossa. Viimeisen kolmen vuoden aikana Wickholm Talotekniikan liikevaihto on kasvanut kuudesta miljoonasta eurosta kymmeneen, ja Anssi Liljan mukaan tuosta olisi vielä varaa parantaa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Taloussuhdanteet ovat kääntyneet nousuun, ja Suomessa rakennetaan mahdollisesti enemmän kuin koskaan aikaisemmin, toimitusjohtaja kertoo isosta kuvasta.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Tietysti tämä merkitsee enemmän kysyntää myös meidän palveluillemme. Tällä hetkellä suurin kasvun hidaste on osaavan työvoiman puute.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Wickholm Talotekniikalla onkin koko syksyn ajan ollut haku päällä. Anssi Lilja tiedostaa, että menestys syntyy kasvun kautta, ja kasvu ei tapahdu ilman osaavia ihmisiä ja heidän hyvin tekemäänsä työtä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Eikä yleinen suhdannenousu tosiaankaan ole mikään tae automaattisesta menestymisestä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Tuntosarvet ovat jatkuvasti pystyssä uusien urakoiden suuntaan, Anssi Lilja toteaa. – Toki onnistumisestamme kertoo omaa kieltään myös se, että saamme tällä hetkellä paljon tarjouspyyntöjä niin nykyisiltä kuin uusiltakin asiakkailta.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Tarjousten laadinta on myös asia, jossa toiminnan kannattavuus toden teolla punnitaan. Anssi Lilja kertookin, että se on myös yksi Wickholm Talotekniikan menestyksen kulmakivistä. Yrityksen tarjoama hinta-/laatusuhde on pystytty pitämään kilpailukykyisenä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Pelkkä hinta on äärimmäisen huono kilpailuetu. Sen myötä kannattavuus hiipuu ja työn laatu putoaa. Meidän kantava ajatuksemme on palvella asiakkaitamme ystävällisemmin ja paremmin kuin muut. Tämä onnistuu hyvällä yhteistyöllä ja laadukkaalla henkilöstöjohtamisella.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Wickholm Talotekniikka panostaa henkilöstönsä työhyvinvointiin tarjoamalla osaamista kehittävää koulutusta sekä liikuntasetelien kaltaisia etuja. Yhtiön sisäistä tiedottamista lisätään, jotta jokainen henkilökunnan jäsen tietäisi, missä ollaan menossa ja minne seuraavaksi suunnataan.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Nyt astuivat pehmeätkin arvot talotekniikkayrityksen arkeen. Anssi Lilja summaa, että hänen oma missionsa on luoda yrityskulttuuri, joka tuo asiakkaan päivään iloa ja jotain uniikkia.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Wickholm Talotekniikka on selkeästi siirtynyt ajattelutavassaan ja palvelumallissaan kohti 2020-luvun asiakkaan odotuksia. Mutta entäs se päivittäinen tekeminen – lähteekö lapsi pesuveden mukana, kun näin paljon uutta on tuotu yrityksen arvomaailmaan?&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Toimitusjohtaja tuhahtaa väitteelle ja toteaa, että tekeminen perustuu jatkossakin LVIS-urakointiin ja huoltoon. Wickholm Talotekniikka huolehtii siitä, että asiakkailla on puhtaat putket ja puhdasta sisäilmaa – ja sitä kautta paremmat mahdollisuudet keskittyä omaan ydintekemiseen. Teksti: Timo Mansikka-Aho&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.wickholm.fi/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;www.wickholm.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;


large_Wickholm_DSC0039.jpg

medium_Wickholm_DSC0039.jpg

small_Wickholm_DSC0039.jpg

thumbnail_Wickholm_DSC0039.jpg

Wickholm_DSC0039.jpg

Liikevaihto: n 10 MEURTyöntekijämäärä: n 70Liiketoiminta-alueet:LVIS-laitteiden ja kanavien asennus, puhdistus ja huoltoPäämarkkina-alueet: Kaakkois-Suomi, Savo

thumbnail_wickholm_logo.jpg

wickholm_logo.jpg

Wickholm Talotekniikka

Uuden ajan talotekniikkayritys

&lt;p&gt;&lt;strong&gt;FläktGroup on ilmastoinnin osaaja ja innovatiivinen suunnannäyttäjä Suomessa. – Teemme lähes 90 vuoden kokemuksella maailman parasta sisäilmaa,&amp;nbsp;toimitusjohtaja Rainer Knuts toteaa.&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;FläktGroup Finland Oy:n taustalla tapahtui vuonna 2016 omistajavaihdos kun DencoHappel ja Fläkt Woods yhdistyivät FläktGroup Finland Oy:ksi. – Meillä on nyt vahva omistaja, koko FläktGroupin tuki takana ja entistäkin isommat muskelit toimia markkinoilla innovatiivisena sisäilmaratkaisujen kehittäjänä, Knuts toteaa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Läsnä jokaisessa suomalaisessa kodissa&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;FläktGroup on tänä päivänä älykkäiden ja tehokkaiden sisäilmaratkaisujen eurooppalainen markkinajohtaja, joka tarjoaa markkinoiden laadukkaimmat ratkaisut laadukkaaseen sisäilmaan ja hyvinvointiin. Yhtiöllä on Suomessa takana 87-vuotinen historia. – Käytännössä jokainen suomalainen on joskus hengittänyt meidän tuottamaa sisäilmaa, sillä jokaisessa suomalaisessa 1950-luvun jälkeen rakennetussa tai peruskorjatussa rakennuksessa on meidän toimittamia tuotteita. Tänä päivänä meidän vuosittain toimittamien ilmankäsittelykoneiden ilmamäärä vastaa puolen miljoonan suomalaisen hyvän sisäilman tarvetta ja olemme arvioineet, että olemme pienentäneet Suomen rakennusten hiilijalanjälkeä jopa 30 % viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Huomattavaa energiansäästöä&amp;nbsp;ja parempaa työtehoa&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;FläktGroupin toimintaa leimaakin ylpeys siitä, että sisätiloissa voi hengittää maailman parasta sisäilmaa. – Vaikka tarjoammekin asiakkaille ilmanvaihdon tuotteita ja ratkaisuja, tärkein tuotteemme on huonetilan optimaalinen olosuhde ja hyvä sisäilma.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Keskustelussa käy ilmi, että sisäilman laadulla on todellakin merkitystä niin yhteiskunnan kuin yksilönkin kannalta. – Rakennusten kokonaisenergiankulutus on noin 40 %, josta ilmanvaihdon osuus on 35-50 %.&amp;nbsp;Ilmanvaihdon merkitys energiankulutuksessa tulisikin nostaa vahvemmin keskiöön, kun keskustellaan rakennusten energiankulutuksesta, Knuts painottaa.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Sisäilman laatu vaikuttaa oleellisesti myös työntekijöiden jaksamiseen ja työhyvinvointiin. – Korkealaatuinen, puhdas sisäilma vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden työtehoon ja yleiseen vireystilaan. Kun ilmanvaihto toimii ja on oikeassa suhteessa tilankäyttöön, työntekijöiden vireystila pysyy huomattavasti paremmalla tasolla koko työpäivän.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Optivent® Ultra&amp;nbsp;– energiansäästöä ja älykästä ilmanvaihtoa&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;FläktGroup on tuonut tänä syksynä markkinoille uuden innovaation nimeltä Optivent® Ultra, jonka avulla rakennuksen ilmanvaihdon energiankulutusta voidaan Knutsin mukaan alentaa jopa 40-50 %. Optivent® Ultra on ilmanvaihdon säätölaite, jonka antureiden avulla huonetilan olosuhdetta voi säätää automaattisesti niin, että ilmanvaihto on optimaalinen kaikissa tilanteissa, vaikka käyttötarpeet ja olosuhteet muuttuvat.&amp;nbsp;Säätölaitteen automatiikka tunnistaa huonetilan hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan, ja säätää sen mukaan ilmanvaihdon tarpeen. Näin energiaa ei tuhlata puhaltimen turhaan käyttöön ja liialliseen ilman virtaukseen. Hyvä esimerkki on vaikkapa neuvotteluhuone, joka on välillä tyhjillään ja välillä täynnä ihmisiä, jotka tuottavat lämpöä ja hiilidioksidia. Optivent® Ultra soveltuu hyvin myös vaativiin ympäristöihin, kuten luokka- ja potilashuoneisiin. Se on myös huoltovapaa, sillä laitteen rakenne ja materiaalit eivät altistu kulumiselle.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Uusia innovaatioita ketterästi kehittäen&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;FläktGroupilla on suuret odotukset älyteknologiaa edustavalle uutuustuotteelle ja erinomaiset lähtökohdat kehittää markkinoille vastaavia innovaatioita. – Pitkä kokemus, henkilöstön osaaminen ja asiantuntemus sekä omien testilaboratorioiden mahdollistama ketterä tuotekehitys ovat vahvuuksiamme ja yhtiömme menestyksen kulmakiviä. Knuts mainitsee vahvuudeksi myös yhtiön koon. – Toimimme valtakunnallisesti ja toimitamme asiakkaille miljoona metriä ilmastointikanavaa vuosittain, tehtaaltamme valmistuu uusi puhallin joka viides minuutti ja valmistamme päivittäin 10 000 ilmastoinnin päätelaitetta. Toimituskykymme riittää hyvinkin mittaviin projekteihin, joita Suomessa on nyt käynnissä ennätyksellisen paljon. Vaativammissa kohteissa tarvitaan myös ilmanvaihdon eritysosaamista ja asiantuntemusta, jossa avainasemassa ovat meidän osaajamme.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Knuts onkin tyytyväinen siihen, että yhtiöllä on työntekijämarkkinoilla varsin hyvä tunnettuus ja työnantajamielikuva. – Yhtiötämme kohtaan tuntuu löytyvän kiinnostusta ja imua. Se antaa meille hyvän pohjan jatkaa määrätietoista työskentelyä maailman parhaan sisäilman puolesta! Teksti: Mia Heiskanen&lt;/p&gt;


large_Flakt_Rainer_Knuts.jpg

medium_Flakt_Rainer_Knuts.jpg

small_Flakt_Rainer_Knuts.jpg

thumbnail_Flakt_Rainer_Knuts.jpg

Flakt_Rainer_Knuts.jpg

FläktGroup muodostettiin vuonna 2016 DencoHappelin ja Fläkt Woodsin yhdistyessä. FläktGroup on älykkäiden ja tehokkaiden sisäilmaratkaisujen uusi eurooppalainen markkinajohtaja. Tarjoamme asiakkaillemme korkeimmat laatuvaatimukset täyttäviä ratkaisuja laadukkaaseen sisäilmaan ja hyvinvointiin.

thumbnail_Flakt_group_logo.png

Flakt_group_logo.png

FläktGroup

FläktGroup tekee maailman parasta sisäilmaa

&lt;p&gt;Hämeenlinnassa toimivan Jaarlin Päiväkodin eli JAPin arjessa näkyy tekemisen ilo, palo ja heittäytyminen. Tämä takaa lapsille sekä elämyksiä että turvallisuuden tunnetta, sillä vain sitoutunut henkilökunta pystyy tähän.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kuvittele työpaikka, jossa arvostetaan sitä, että olet nuorena harrastanut taitoluistelua ja jossa pääset jakamaan tätä taitoa lapsille luistelemalla heidän kanssaan päivän mittaan.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Sari Järvinen&lt;/strong&gt; perusti puolisonsa &lt;strong&gt;Markku Järvisen&lt;/strong&gt; kanssa yksityisen päiväkodin lähes kymmenen vuotta sitten. – Olin työskennellyt pitkään kunnallisessa päivähoidossa, mutta mielessä kyti unelma omasta päiväkodista. Unelma toteutui vuonna 2009. Nyt JAPin neljässä Hämeenlinnan toimipisteessä työskentelee 50 työntekijää ja heidän hoivassaan on noin 300 lasta.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Elämyksiä lapsille&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Se, että JAPissa työskentelee mm. taitoluistelijoita jääkiekkoilijoita ja tanssijoita, ei ole sattumaa. JAPissa on nimittäin tavanomaisesta poikkeava toimintafilosofia, joka antaa paljon lapsille ja heistä huolehtiville alan ammattilaisille.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Perusajatuksemme on, että lapset eivät ole päiväkodissa säilössä, vaan että meidän tehtävämme on tarjota heille monipuolisia elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia. Siksi meillä työskentelee eri alojen huippuosaajia, kuten salibandyn pelaajia, tanssijoita, jalkapalloilijoita, uimareita, taitoluistelijoita, jääkiekkoilijoita, hiihtäjiä ja yleisurheilijoita, jotka voivat päästää taitonsa valloilleen yhdessä lasten kanssa.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lasten kanssa käytetään myös vieraita kieliä, englantia tai ruotsia, koska se on paitsi hyödyllistä myös lasten mielestä hauskaa ja mielenkiintoista. Päiväkoti-ikäiset lapset oppivat vierasta kieltä helposti käytännön tilanteissa sekä leikin ja laulun avulla. Varhainen “kielisuihku tai –kylpy&amp;#8221; siivittää myöhemmin kieltenopiskelua koulussa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Timanttinen henkilöstö&amp;nbsp;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Järvinen syttyykin hehkuttamaan työntekijöitään. – On ilo seurata miten energisiä ja innostuneita meidän ihmiset ovat työssään. Uskon vahvasti siihen, että kun ihminen pääsee tekemään sitä mitä rakastaa, työhön syttyy roihu. Periaatteenamme on myös se, että lähes kaikki on mahdollista. Meillä saa halutessaan pitää lapsille yöpäiväkotia tai heittäytyä täysillä suunnittelemaan vaikkapa päiväkodin sisätiloihin lasten beach-päivää keskellä talvea. Monet erilaiset teemapäivät tai “Matkustan ympäri maailmaa” -kuukausi eivät onnistuisi ilman taitavaa ja työlleen omistautunutta henkilöstöä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Rauhallista arkea pienryhmässä&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Toki JAPin henkilöstön keskeisenä tavoitteena on taata jokaiselle lapselle onnellinen ja turvallinen päivä, jonka aikana lapsella on oman ikä- ja kehitystasonsa mukaista ja hänen itsetuntoaan kehittävää mielenkiintoista toimintaa. – Empaattisella ja työstään innostuneella henkilökunnalla on tässäkin iso merkitys lapsen sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen kannalta.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;JAPin arkeen on alusta lähtien kuulunut hyvin keskeisesti pienryhmätoiminta. – Se tarkoittaa, että yksi aikuinen vastaa 4-8 lapsen toiminnasta viikon kerrallaan. Hän siis suunnittelee ja vastaa ryhmän toiminnasta kokonaisvaltaisesti, mikä rauhoittaa päiväkodin ja lasten arkea.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Pienryhmätoiminta antaa luonnollisesti sisältöä myös työntekijöiden arkeen, kun jokaisella on mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa toimintaa lasten kanssa. – Näin jokainen lapsi saa myös riittävästi aikuisen huomiota ja aikuinen puolestaan tietää, mitä kullekin lapselle kuuluu. Meillä on tapana kirjata ylös päivän tapahtumia jokaisen lapsen osalta ja kertoa päivän päätteeksi vanhemmille, millaisia leikkejä lapsi on päivän mittaan leikkinyt, missä hän on retkeillyt, mitä hän on oppinut tai mikä on tuottanut hänelle ilon aiheita. Sitä vanhemmat arvostavat.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Harrasteet ovat osa päiväkotipäivää&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Poikkeuksellista on myös JAPin kerho- ja harrastetoiminta, joka limittyy osaksi päiväkodin arkea. – Meillä toimii esimerkiksi Sibelius-opiston Muskari, lisäksi tarjolla on huikea kirjo erilaista liikuntaa ja kerhotoimintaa matikasta kirjallisuuteen ja rumpukouluun. Vanhempien ei siis ole&amp;nbsp;välttämättä tarpeen kuljettaa lapsia erikseen harrastuksiin ja perheelle jää iltaisin aikaa rauhalliselle perhe-elämälle. Teemme myös paljon retkiä, sillä lapsista on aina riemukasta päästä retkeilemään metsään, torille tai taidetaloon. Lapsille annetaan päivittäin mahdollisuus liikkua runsaasti, ohjatusti ja omatoimisesti.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Mennään metsään&amp;nbsp;joka päivä!&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;JAPin yksi erikoisuus onkin metsäeskari- ja viskariryhmät Aulangolla ja Ahvenistolla. Metsäryhmät viettävät suurimman osan päivästä metsässä, jonne JAP-auto tuo jopa lounaan päiväkodin omasta keittiöstä. – Ryhmä retkeilee luonnossa ympäri vuoden säällä kuin säällä, ja joka päivä. Oppimisympäristön laajentaminen sisätiloista ulos luontoon tarjoaa metsäryhmäläisille ja työntekijöille elämyksiä, seikkailua, runsaasti liikuntaa ja tekemisen iloa aitoon JAP-tyyliin! Teksti: Mia Heiskanen&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Let´s JAP! &lt;a href=&quot;https://www.jaarlinpaivakodit.fi/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;jaarlinpaivakodit.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;


large_jaarlin_pk.jpg

medium_jaarlin_pk.jpg

small_jaarlin_pk.jpg

thumbnail_jaarlin_pk.jpg

jaarlin_pk.jpg

HALUATKO VAIN PARASTA LAPSELLESI? TERVETULOA JAARLIN PÄIVÄKOTIINJapin ilmapiiri on iloinen ja rohkaiseva. Tavoitteena on, että jokaisen lapsen päivä on onnellinen ja turvallinen. Lapsi kohdataan yksilöllisesti, häntä kuunnellen ja arvostaen.Lapsi oppii tuntemaan omat vahvuutensa ja niitä korostetaan positiivisen palautteen antamisella. Pienryhmäpedagogiikka mahdollistaa kunkin lapsen kehitys- ja ikätason huomioimisen. Ajattelun ja kielen kehittäminen sekä ongelmanratkaisuun rohkaiseminen korostuvat Japin toiminnassa.Tavoitteena on, että lapsi lähtee Japista kouluun repussaan hyvät yhteistyövalmiudet, kommunikointitaidot ja terve itsetunto sekä riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet. Japin toiminta- ja perusarvot kiteytyvät selkeästi yhteen arvoon: tavoitteena on onnellinen lapsi.

thumbnail_jaarlin_paivakoti_logo.png

jaarlin_paivakoti_logo.png

Jaarlin Päiväkodit

Jaarlin Päiväkodissa elää tekemisen riemu!

&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Mia Stark luotsaa lasten- ja nuorten kuntoutukseen keskittyviä Tukikoti Tasapainoa ja Tukikoti Pauliinaa.&amp;nbsp;Tukikotien toiminnan tavoitteena on turvata kodin ulkopuolella asuvien lasten ja nuorten kasvu sekä kehitys.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Perustin Lapsiperhepalvelu Stark Oy:n vuonna 2010 lamaa vastaan. Lähtökohtana oli luoda kokonaisvaltainen kuntoutulaitos asiakaslähtöisyyteen pohjautuen. Työskentelyni parikymmentä vuotta Helsingissä mm. vankilassa, poliisissa ja lastensuojelussa näytti elämän todellisuuden sekä usean perheen arjen ns. rankimman kautta ja tämä avasi silmät toisenlaiseen ajattelumalliin. Päätin perustaa yrityksen, jotta voisin omalta osaltani vaikuttaa siihen, että varhainen puuttuminen olisi mahdollista ennen lasten- ja nuorten elämänkohtaloiden ajautumista väärille urille. Päätökseni perustaa yritys Forssaan perustui kaupungin loistavaan maantieteelliseen sijaintiin tunnin ajomatkan päässä kaikista suurimmista kaupungeista.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Harmaita hiuksia ja erikoistumista&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Stark avasi ensimmäisen yksikön Tukikoti Tasapainon vuonna 2011. – Ajatuksena oli tarjota toiminnallisiin menetelmiin pohjautuvaa sijaishuoltopalvelua ympärivuorokautisessa lastensuojelulaitoksessa, joka turvaa kodin ulkopuolella asuvien lasten ja nuorten turvallisen kasvun ja kehityksen. Vuonna 2013 laajensimme toimintaa ja perustimme Jokioisiin koko perheen arviointi- ja kuntoutuslaitoksen Perhekoti Pauliinan. Muutama vuosi sitten kuvioihin tuli sote-pyöritys, jonka kiemuroissa olikin pohdittava tarkkaan, mihin haluamme toimintamme suunnata. Sote-uudistus aiheutti useamman vuoden epävarmuuden ja unettomien öiden periodin. Ympäriltä alkoi kaatua sosiaali- ja terveysalan pienempiä yksityisiä toimijoita. Se oli yrittäjälle raastavaa aikaa, mutta selvisimme siitä kehittämällä uusia palveluja, joista tärkein on vuonna 2015 käynnistetty lasten- ja nuorten neuropsykiatriseen kuntoutukseen erikoistuminen. Ja ilokseni voinkin todeta meidän valikoituneen muutaman kunnan alueella neuropsykiatrisen kuntoutuksen palvelutuottajien harvalukuiseen joukkoon. Olen todella kiitollinen siitä, että henkilöstömme on jaksanut puurtaa läpi rankkojen vuosien ja että yhdessä tehty työ on kantanut hedelmää!&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lapsiperhepalvelu Stark tuottaa siis tunnustetusti korkealaatuista palvelua. Palvelua tuottaa yrityksen 20 vakituista työntekijää sekä n.15 tuntityöntekijää. – Avainasemassa laadukkaan palvelun tuottamisessa on henkilökunnan ajantasainen ja säännöllinen neuropsykiatrinen koulutus. Toinen tärkeä asia on myös eri tahojen välillä toimiva vuorovaikutusliikenne, sillä moottoritiellähän on kaksi kaistaa, joissa liikenne toimii molempiin suuntiin!, Stark toteaa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Vahvuutena neuropsykiatrinen kuntoutus&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Tukikoti Taspainon ja Pauliinan toiminnassa huomioidaan lasten ja nuorten erikoistarpeet ja keskitytään neuropsykiatristen häiriöiden, kuten ADHD:n, ADD:n, Aspergerin syndrooman, Touretten oireyhtymän, autismin kirjon ja aistitoimintojen häiriöiden hoitoon. – Meiltä löytyy vahvaa erityisosaamista ja tiimissämme työskentelee mm. kolme neuro­psykiatrista valmentajaa. Lähtökohtana on yhden nepsy-valmentajan kouluttaminen per vuosi. Meillä on myös oma toimintaterapeutti, sairaanhoitajia sekä autismiosaajia.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Lasten ja nuorten&amp;nbsp;vahvuudet esiin kodinomaisessa ympäristössä&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Tasapaino ja Pauliina tukikodit ovat Starkin mukaan laitosmaailman vastakohta. – Kodikkaalla ja viihtyisällä ympäristöllä on suuri merkitys lapsen ja nuoren kuntoutuksessa. Kuntoutuksessa hyödynnetään monipuolisesti luovia menetelmiä. – Ihmisellä on oltava lähtökohdistaan huolimatta mahdollisuus toteuttaa lahjojaan, sillä käyttämätön luovuus on yksi psykologisten ongelmien ja henkisen pahoinvoinnin aiheuttaja. Jokainen lapsi ja nuori otetaan meillä vastaan omana persoonana, jonka piilevät kyvyt etsitään ja lähdetään yhdessä vahvistamaan.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&amp;nbsp;Omien vahvuuksien löytyminen on kullan arvoinen asia lapsen kasvaessa aikuiseksi. Olemme vuosien varrella nähneet huikeita kasvutarinoita, joissa on ollut ilo elää mukana!&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Saman katon alla&amp;nbsp;-periaate toimii&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Toimintaideologiaan kuuluu asiakkaan lisäksi myös vahva keskittyminen perheisiin. – Yksilön tai perheen elämää ei saisi pirstaloida byrokratian pyörteisiin. Periaatteemme on, että kun perheen asiat hoituvat yhdessä paikassa, voimme turvata osapuolten jaksamisen, tiedonkulun sekä tavoitteiden saavuttamisen. Back to basic onkin mottomme. Se tarkoittaa, että puhumme asioista suoraan ja hoidamme itse asiaa tai ongelmaa, emme sen aiheuttamaa tunnetta. Tiimimme tekee työtä suurella sydämellä joka ainut päivä, sillä meille työ merkitsee enemmän kuin pelkkä raha. Teksti: Mia Heiskanen&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;http://www.tukikoti.fi/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;strong&gt;www.tukikoti.fi&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;


large_Stark.jpg

medium_Stark.jpg

small_Stark.jpg

thumbnail_Stark.jpg

Stark.jpg

Tukikotimme ovat 7–paikkaisia ympärivuorokautisia lastensuojelulaitoksia, joiden toiminnan tarkoituksena on turvata kodin ulkopuolella asuvien lasten ja nuorten turvallinen kasvu sekä kehitys.Toiminnassamme huomioidaan myös lasten sekä nuorten erikoistarpeet ja olemme keskittyneet neuropsykiatristen häiriöiden (ADHD, ADD, Aspergerin syndrooma, Touretten oireyhtymä, autismin kirjo ja aistitoimintojen häiriöt) hoito

thumbnail_LapsiperhepalveluStark_logo.jpg

LapsiperhepalveluStark_logo.jpg

Lapsiperhepalvelu Stark Oy

#0c9c77

Lasten ja nuorten kuntoutusta ratkaisukeskeisellä sydämellä

&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Maatalous-, ja maanrakennuskoneiden ja niiden lisälaitteiden kauppaan ja huoltoon erikoistuneella SR-Harvesting Oy:llä on positiivinen meno päällä. Kierroksia oltaisiin valmiita lisäämään entisestään – yrityksellä olisi niin suunnitelmia kuin mahdollisuuksiakin kasvattaa toimintaansa, mutta osaavaa huoltohenkilökuntaa ei löydy helposti. Toimitusjohtaja Matti Pesonen suhtautuu kuitenkin asiaan luottavaisin mielin ja uskoo, että palaset loksahtavat paikoilleen.&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Kaikilla toimialoillamme ei yleisesti ottaen mene Suomessa järin hyvin, mutta me olemme pysyneet positiivisen kehityksen uralla, Matti&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Pesonen kertoo. – Esimerkiksi maatalous on kärsinyt alueittain poikkeuksellisista sääolosuhteista ja tuottajahintojen negatiivisesta kehityksestä, mutta meidän myyntimme kasvaa tänäkin vuonna.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Toimintojen selkeyttäminen ja henkilökunnan ammattitaito ovat olleet onnistumisen avaintekijöitä. SR-Harvesting toimii Valtran virallisena sopimushuoltajana Viitasaarella ja Saarijärvellä. Raskaskonehuolto löytyy Jyväskylästä, ja Virroilla myydään Valtran traktoreiden kierrätysosia sekä maahantuotavien koneiden varaosia. Lähtökohtaisesti toiminta-alueena on kuitenkin koko Suomi.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Jyväskylä, jossa suurin toimipisteemme sijaitsee, on sopivasti keskellä Suomea, Matti Pesonen sanoo. – Myynti ja huolto lähtevät sieltä sujuvasti asiakkaita palvelemaan.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Huoltopalvelujen kehittäminen onkin ollut yksi niistä osa-alueista, joihin SR-Harvesting Oy on erityisesti panostanut, ja jossa olisi selkeää kasvupotentiaalia. Kun nyt vain löydettäisiin niitä osaavia tekijöitä. Teksti: Timo Mansikka-Aho&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.srharvesting.fi/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;www.srharvesting.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;


large_srh.jpg

medium_srh.jpg

small_srh.jpg

thumbnail_srh.jpg

srh.jpg

Liikevaihto (6/2018): 5,2 MEURTyöntekijöitä: 25Liiketoiminta-­alueet: Maatalous- ja maanrakennuskoneiden sekä niiden osien ja lisälaitteiden myynti- ja huoltopalvelutPäämarkkina-­alueet: toimipisteet Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla, asiakkaita ympäri maan

thumbnail_SRH_logo.jpg

SRH_logo.jpg

SR-Harvesting Oy

Toimintoja selkeyttämällä  kasvun uralle

&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Pirkanmaalla, pääosin Tampereen alueella toimiva Kaakelitiimi Oy kulkee vastavirtaan rakennusalan yleisiä trendejä. Yrityksessä panostetaan vakituisiin, pitkäaikaisiin työsuhteisiin: ammattilaisiin, joihin voi luottaa joka tilanteessa, jotta työn haluttu laatutaso säilyy.&amp;nbsp;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kaakelitiimin erikoisalaa on uudiskohteiden laatoitustyöt rakennusliikkeiden aliurakoitsijana.&amp;nbsp;Saneeraustöitäkin tehdään ja merkittävin kohde on ollut Metalliliiton kurssikeskus Murikan laatoitustyöt. Pääpaino on kuitenkin rakennusliikkeiden uudiskohteissa, eikä yksityishenkilöiden rakennuskohteita tehdä käytännössä lainkaan.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Toimitusjohtaja &lt;strong&gt;Heikki Siuko&lt;/strong&gt; on pitkän linjan yrittäjä ja toiminut rakennusalalla jo lähes 30 vuotta. Alueen rakennusliikkeet ja urakoitsijat ovatkin tulleet vuosien saatoissa tutuiksi.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Jotta aliurakointi toimii, on paikallinen tuntemus ja verkostoituminen ensiarvoisen tärkeää. On tunnettava muut alan yrittäjät, jotta tarvittaessa yhteistyössä voidaan purkaa ruuhkahuippuja. Niitä tulee, kun jokin rakennusvaihe viivästyy ja tällöin aikataulua pitää kiristää muissa työvaiheissa. Jotta tämä pystytään tekemään, pitää kohteeseen löytää nopeasti ammattilaisia eikä tämä onnistu ilman hyviä paikallisia verkostoja ja keskinäistä luottamusta, kertoo Siuko.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Hän ei allekirjoita väitteitä, joiden mukaan olisi yleistä tehdä viimeistelytyöt, esimerkiksi laatoitukset, vielä kostean betonin päälle.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Nykyisin kosteuteen kiinnitetään paljon huomiota ja sen käyvät mittaamassa ulkopuoliset urakoitsijat. Se on kyllä totta, että rakentamisen kokonaisaikataulut ovat kiristyneet, mutta sen ovat mahdollistaneet uudenlaiset rakennusmateriaalit. Esimerkiksi kaatovaluja ei enää tehdä perinteisellä betonilla vaan massoilla, jotka kuivuvat aiempaa nopeammin.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kaakelitiimi on läpikotaisin pirkanmaalainen yritys ja kaikki työntekijät asuvat alueella. Siuko kertoo, että pisimmät työsuhteet juontavat juurensa 1990-luvulle saakka.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– On ollut mieltä lämmittävää havaita, että rakennusliikkeissä arvostetaan myös paikallisuutta&amp;nbsp;ammattitaidon ja luotettavuuden lisäksi, kertoo Siuko. Teksti: Maija-Liisa Saksa&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;www.kaakelitiimi.fi/www/kaakelitiimi-oy-2/&quot; target=&quot;_blank&quot; style=&quot;background-color: rgb(255, 255, 255); color: rgb(102, 0, 153);&quot;&gt;www.kaakelitiimi.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;


large_kaakelitiimi.jpg

medium_kaakelitiimi.jpg

small_kaakelitiimi.jpg

thumbnail_kaakelitiimi.jpg

kaakelitiimi.jpg

Kaakelitiimi Oy on pirkanmaalainen laatoitustöiden ammattilainen. Teemme rakennusliikkeille&nbsp;laatoitustöitä alihankintana sekä uudis- että saneerauskohteisiin.&nbsp;

thumbnail_KAAKELITIIMI_LOGO.jpg

KAAKELITIIMI_LOGO.jpg

Kaakelitiimi

Vastavirtaan kulkija

&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistama Pirte on ketterä, pirkanmaalainen työterveys- ja lääkärikeskus. Sen asiakkaita ovat niin valtakunnallisesti isot toimijat kuin pienyrityksetkin. Kaikki ovat Pirtelle yhtä arvokkaita.&lt;span class=&quot;Apple-converted-space&quot; data-bl-inline=&quot;true&quot;&gt;&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Henkilöstö on yksi yrityksen kivijaloista ja sen hyvinvointiin kannattaa panostaa. Toiminnassamme olennaista on asiakkaan tarpeiden kuunteleminen. Räätälöimme työterveyspalvelut asiakkaan tarpeiden mukaisiksi, toteaa Pirten toimitusjohtaja &lt;strong&gt;Eija Railanmaa.&lt;/strong&gt;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Pirkanmaalla kuudessa toimipisteessä palveleva Pirte tarjoaa kattavasti työterveyshuollon, työterveyspainotteisen sairaanhoidon ja hyvinvointipalveluiden lisäksi monipuoliset lääkärikeskuspalvelut yksityisille asiakkaille.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Ennaltaehkäisy ja moniammatillinen yhteistyö on työterveyshuollossa olennaista, siksi yritykselle määrättyyn työterveystiimiin kuuluu aina työterveyslääkärin ja -hoitajan lisäksi työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Työelämäasiantuntija auttaa, kun oma työ vaatii järjestelyä tai täysin uutta suuntaa, kertoo ylilääkäri &lt;strong&gt;Heli&amp;nbsp;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Kivimäki&lt;/strong&gt;.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Railanmaan mukaan Pirten vahvuus on se, että yritys ymmärtää luonteestaan johtuen niin julkista sektoria kuin osakeyhtiöiden liiketoimintaakin.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Olemme maakunnallisesti vahva julkisen sektorin toimija, mutta myös osakeyhtiö ja tunnemme yritysmaailman hyvin. Arvostamme pienyrittäjiä ja haluamme toimia heidän tukenaan. Paikkakunnilla, joissa toimimme, ei välttämättä ole muita palveluntarjoajia, eli toimimme elinvoimatekijänä yrityksille. Haluamme pitää hinnoittelumme maltillisena, jotta kaikkien olisi mahdollista käyttää palveluitamme.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Uudet tuulet&amp;nbsp;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Pirte muutti vuoden alussa päätoimipisteensä Ratinan kauppakeskukseen ja avasi uutena toimipisteenä Tampereelle Pirte Sportin, joka palvelee avokuntoutus-, ryhmä- ja kurssiasiakkaita. Vuonna 2019 avataan kaksi muuta uutta toimipistettä, joista toinen Valkeakoskelle. Uusien toimipisteiden lisäksi digipalvelut tekevät vahvasti tuloaan.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Chat-asiointia otetaan käyttöön parhaillaan. Olemme panostaneet toimipisteiden viihtyisyyteen. Meille on helppoa ja mukavaa tulla, ja siksi asiakkaamme jäävät toisinaan tiloihimme työskentelemään ennen tai jälkeen vastaanoton. Kaikki palvelut asiantuntijoista kuvantamiseen, näytteenottoon ja esimerkiksi erilaisiin hyvinvoinnin valmennuksiin löytyvät saman katon alta. Kehitämme jatkuvasti nykyihmisen tarpeisiin vastaavia uusia tuotteita, kuvailee asiakkuuspäällikkö &lt;strong&gt;Mari Koski&lt;/strong&gt;.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kaikki Pirten yritysasiakkaat eivät ole toimistopainotteisia. Alueella on paljon esimerkiksi metalliteollisuuden ja maatalouden yrityksiä. Vaihtelevista asiakkaista hyötyvät mm. Pirten tiloissa kouluttautuvat lääkärit.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Teemme Tampereen yliopiston lääketieteen tiedekunnan kanssa yhteistyötä. Esimerkiksi työterveyteen erikoistuvaa lääkäriä mentoroi kokenut työterveyshuollon erikoislääkäri, joka perehdyttää ohjattavansa yritysmaailman eri toimialojen erityispiirteisiin, Kivimäki kertoo.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Sitoutunut&amp;nbsp;ja kehittämishaluinen henkilöstö&amp;nbsp;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Pirten henkilökunta on pysyvää laatua. Vaihtuvuus on pientä ja valtaosa työntekijöistä on työsuhteessa yritykseen. Se mahdollistaa oman työn kehittämisen.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Henkilökuntamme on sitoutunutta ja kehittämishaluista. Meillä onkin uusia hankkeita jatkuvasti meneillään. Toiminnankehittämisen tuloksena on esimerkiksi oma, kiitelty avokuntoutuksemme ja työkyky-yksikkömme, jollaisia muilla toimijoilla ei ole. Kuntoutus on Kela-korvattavaa ja perustuu varhaiseen puuttumiseen ja osallistujan henkilökohtaiseen motivaatioon. Maakunnallisesti ja paikallisesti olemme riittävän iso, mutta tarpeeksi pieni, jotta säilytämme ketteryytemme. Voimme siis tehdä nopeitakin päätöksiä. Tunnemme asiakkaat ja muovaamme toimintaamme heidän mukaansa, tiivistää Kivimäki.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kun vaihtuvuus on pientä, tiimit voivat työskennellä pitkään tietyn asiakasyrityksen kanssa ja osaaminen hioutuu huippuunsa. Kaikki eri ammattiryhmät ovat Pirtessä samanarvoisia keskenään.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Henkilökuntamme on hyvin osaavaa ja osaa iloita siitä! Huvitoimikunta järjestää kaikille vapaaehtoisesti ohjelmaa. Saamme niin uusilta työntekijöiltä kuin asiakkailtakin palautetta, että meillä on hyvä yhteishenki ja tänne on mukava tulla. Kaikki istuvat yhdessä kahvilla roolistaan riippumatta, kaikkien työtä arvostetaan ja toisen tekemiseen luotetaan. Siitä luottamuksesta syntyy oman työn mielekkyys. Asiakkaillekin näkyvä vetovoimatekijä on varmasti se, että meillä oikeat ihmiset tekevät oikeita asioita. Kaikki saavat käyttää koko osaamisensa omassa työssään, Railanmaa toteaa. Teksti: Kati Keturi&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.pirte.fi/&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener noreferrer&quot;&gt;www.pirte.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;


Wematchun sisältöarkisto

Pohjoisen taikaa Enontekiöllä

Ihmiset ilon ja voiman lähteenä

Napapiirin K-Marketeissa palvellaan suurella sydämellä

Ämpärillinen maitoa Nivalasta

JEDUssa on runsaasti talenttia!

Digitalisaatio tukee opiskelua ja opettamista

Käytännön tutkimustyöllä maailman laatuhuipulle

Laadukasta ammattiopetusta Pohjanmaalla

Sanoista tekoihin sote-uudistuksessa

Luovia ratkaisuja painoalalle – asiakas keskiössä

Osaava arvioija ja erityispalvelujen tuottaja

Uuden ajan talotekniikkayritys

FläktGroup tekee maailman parasta sisäilmaa

Jaarlin Päiväkodissa elää tekemisen riemu!

Lasten ja nuorten kuntoutusta ratkaisukeskeisellä sydämellä

Toimintoja selkeyttämällä kasvun uralle

Vastavirtaan kulkija

Pirte huolehtii toiminta-alueensa elinvoimaisuudesta

Hola! Sinulleko oma Pancho Villa -ravintola?

Paikallinen asiantuntemus tuo lisäarvoa metsänhoitoon

Ikäihmisten palveluissa digiaikaan

Wematchun sisältöarkisto