Rakennusalalla on perinteisesti reagoitu muutoksiin vasta sitten, kun lakipykälät tai alan uudet standardit sitä edellyttävät. Kivipohjaisten materiaalien jalostaja Rudus on kuitenkin toiminut pitkälti päinvastoin. Odottelun sijaan yhtiö reagoi tuleviin muutostuuliin jo hyvissä ajoin ennen virallisia velvoitteita – ja samalla myös kilpailijoita.
Yhtenä esimerkkinä on Ruduksen vuonna 2012 käynnistämä, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävä Rudus LUMO -ohjelma. Kyseisen ympäristöohjelman ja siihen sisältyvien uudistus- ja hoitotoimien myötä esimerkiksi monet vanhat kiviainesten ottoalueet ovat saaneet entistä laajemman kasvi- ja elinkirjon. Samalla on parannettu monien eliölajien elinympäristöjä ja vahvistettu niiden levinneisyyttä.
“Ensi vuosikymmenellä rakennetaan todennäköisesti aivan toisella tavalla kuin nyt."
Toimitusjohtaja Mikko Vasaman mukaan LUMO-ohjelman kaltaisten biodiversiteettihaasteiden äärellä ovat nyt monet muutkin yritykset.
– Meille ne ovat jo osa arkea. Samalla tavoin olemme olleet etujoukoissa myös kierrätysbetonin hyödyntämisessä, vaikka EEJ-betonia koskeva asetus tuli virallisesti voimaan vasta viime syksynä, Vasama toteaa.
Kompensaatiokikkailun sijaan konkretiaa
Toimitusjohtajan mukaan rakennusalan toimintaympäristö onkin nyt muutoksessa, jollaista ei ole ennen koettu. Se vaatii alan yrityksiltä katseen suuntaamista entistä pidemmälle tulevaisuuteen, vaikka näkymät ovat varsin usvaiset.
– Ensi vuosikymmenellä rakennetaan todennäköisesti aivan toisella tavalla kuin nyt. Jos omia toimintatapojaan alkaa muuttaa vasta pakon tai lainsäädännön edessä, on jo auttamatta myöhässä. Fiksummat kilpailijat ja asiakkaat ovat ehtineet edelle, Vasama toteaa.
“Pelkkä vihreys ei enää riitä, vaan koko vastuullisuusketjun on oltava aukottomassa kunnossa."
Tämä jatkuvan parantamisen filosofia ohjaa toimitusjohtajan mukaan myös Ruduksen toimintaa. Koko tuotantoketju kiviainesten louhinnasta valmiisiin tuotteisiin ja kuljetuksiin on tarkasti mittaroitu niin päästöjen, kierrätysasteen kuin materiaalihukan osalta.
Kierrätysbetonin osuus raaka-aineena on tuplaantunut. Käytämme päästötöntä sähköä ja meillä on jokavuotiset kunnianhimoiset tavoitteet korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla. Pian markkinoille tulee myös entistä vihreämpi betonilaatu, joka on kehitetty laskennallisen kompensoinnin sijaan konkreettisella reseptillä.
– Alan muutos- ja kehitysvauhti tulee jatkossa vain kiihtymään. Pelkkä vihreys ei enää riitä, vaan koko ESG-vastuullisuusketjun on oltava aukottomassa kunnossa. Tavoitteena on pysyä jatkossakin alan edelläkävijänä, Vasama vakuuttaa.
Teksti: Timo Sormunen
