Suomalainen deep-tech ei ole hype — se on teollinen fakta. Tesi:n Deep-Tech Study Finland 2024 -raportin mukaan alan yritykset keräsivät 363 miljoonaa euroa rahoitusta vuoden aikana, kasvua 41 prosenttia edellisestä vuodesta. Kokonaismyynti ylitti miljardin euron. Oura, Bluefors, IceEye — ne ovat vain näkyvimmät esimerkit ekosysteemistä, joka on rakentunut vuosikymmenien tiederahoituksen ja käytännön teollisuuskulttuurin risteykseen.
Mitä on deep tech — ja miksi Suomi on siinä hyvä
Deep tech on teknologiaa, joka perustuu perustavanlaatuiseen tieteelliseen tutkimukseen tai merkittävään tekniseen läpimurtoon. Se ei ole sovellus tai palvelu joka pyörii jonkin muun alustan päällä — se on itse alusta. Esimerkkejä: kvanttilaskenta, tekoälyn laitteistopuoli, biotekniikka, edistynyt materiaalitutkimus, syvän avaruuden teknologia, puolustuskäyttöön soveltuvat kaksikäyttöteknologiat.
Korkea kehityskynnys on keskeinen piirre. Tyypillinen deep tech -yritys käyttää kolmesta seitsemään vuotta ennen kuin tuote on kaupallisesti valmis. Se tarkoittaa, että pääomavaatimukset ovat suuret ja epäonnistumisriski on korkea. Mutta myös se, että onnistuessaan deep tech luo vaikeasti kopioitavia kilpailuetuja.
Miksi Suomi on siinä hyvä? Kolme rakenteellista syytä.
Ensimmäinen on yliopistoinfrastruktuuri. Aalto, Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto ja VTT tuottavat soveltavaa tutkimusta jolla on suora teollisuuskytkentä. VTT:n spin-off -yritysten tiheys on eurooppalaisittain poikkeuksellinen. Vuosittain Suomen tutkimuslaitoksista syntyy arviolta 20 läpimurtoinnovaatioihin perustuvaa deep tech -yritystä.
Toinen on rahoitusekosysteemi. Business Finlandin tutkimusrahoitus, Tesi:n pääomasijoitukset ja EIP-ryhmän kasvava kiinnostus yhdessä muodostavat tuen, jota monissa EU-maissa ei ole. EIP-ryhmä yli kaksinkertaisti rahoituksensa Suomelle vuonna 2024 — 992 miljoonasta 2,3 miljardiin euroon. Kasvusta kolmannes kohdistui liiketoiminnan innovaatioihin.
Kolmas on kulttuuri. Suomalainen insinööriosaaminen on teknisesti tarkkaa ja käytännönläheistä. Se ei tuota yhtä paljon startuphypeä kuin Silicon Valley, mutta se tuottaa kestäviä teknologiayrityksiä. Bluefors ei ole mediaseksikäs — se on maailman johtava kryostaattivalmistaja kvanttilaskentaan. Se riittää.
Deep science on deep techin alatermistöä — se viittaa erityisesti tieteelliseen perustutkimukseen pohjautuvaan innovaatioon erotuksena soveltavasta tutkimuksesta. Suomessa raja on häilyvä, koska VTT:n kaltaiset laitokset tekevät molempia saman katon alla.
Vantaan teknologiakeskittymä — mitä siellä syntyy
Vantaa on Suomen toiseksi suurin työssäkäyntialue Helsingin metropolialueen ytimessä. Aviapolis-suuralue Helsinki-Vantaan lentoaseman ympärillä on kasvanut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana yhdeksi Suomen merkittävimmistä yrityskeskittymistä. Alueella toimii noin 1 500 yritystä ja 37 000 työpaikkaa — tavoitteena on 50 000 työpaikkaa 2030-luvun alkuun mennessä.
Aviapoliksen vetovoima ei perustu pelkästään sijaintiin. Kyseessä on tietoinen klusteripolitiikka, jossa on tunnistettu alueen vahvuudet: teollinen internet, ohjelmistoyritykset, palvelumuotoilu ja logistiikkateknologia. Alueen yritykset hyötyvät suorasta lentoyhteydestä globaaleihin markkinoihin — se on konkreettinen etu kansainvälistymiselle.
Technopolis Aviapolis -kampuksella toimii yli 170 yritystä ja 1 300 työntekijää. Kampus tarjoaa joustavia toimitiloja, mutta sen todellinen arvo on tiheys — samassa rakennuksessa tai korttelissa toimivat yritykset vaihtavat osaamista ja verkostoituvat luontevasti. Innovaatiokeskittymien tutkimuskirjallisuudessa tätä kutsutaan läheisyyshyödyksi (proximity benefit): se ei synny suunnittelemalla vaan se mahdollistetaan sijoittumisella.
Business Vantaa on pyrkinyt aktiivisesti houkuttelemaan teknologiayrityksiä alueelle. Aviapoliksen kehityshankkeessa on panostettu erityisesti infrastruktuuriin, joka tukee sekä tuotekehitystä että kansainvälisiä toimintoja. Lentoaseman välitön läheisyys tekee alueesta luontevan sijoittumispaikan yrityksille, joiden asiakkaat tai sijoittajat ovat Euroopassa tai globaaleilla markkinoilla.
Deep tech -yrityksille tämä tarkoittaa käytännössä lyhyempää matkaa prototyypistä asiakkaalle. Kun kansainvälinen yhteistyöneuvottelu voidaan käydä face-to-face saman päivän aikana kun lento saapuu, kaupallistamisen aikajänne lyhenee. Se ei kuulosta mullistavalta — mutta operationaalisesti se on merkittävä etu.
Suomalaisen deep techin kansainvälistyminen
Suomen kotimarkkina on pieni. Se tarkoittaa, että menestyvän deep tech -yrityksen on kansainvälistyttävä — ei strategisena optiona vaan pakollisena selviytymisstrategiana. Tämä on paradoksaalisesti vahvuus: suomalaiset deep tech -yritykset ovat tottuneet ajattelemaan globaalisti alusta alkaen.
IceEye on hyvä esimerkki. Synthetinen aperture -tutkateknologia on kapea sektori — mutta globaali markkina on suuri. Yhtiö keräsi satoja miljoonia euroja kansainvälisiltä sijoittajilta ja sen satelliittiverkko palvelee asiakkaita vakuutusalalta puolustukseen. Tampereelta lähtöisin oleva Valmet on toisenlainen malli: teollisuuden prosessiteknologia, joka on kansainvälistynyt vuosikymmenien aikana sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta.
Kansainvälistymismallit vaihtelevat teknologiasektorin mukaan. Kvanttiteknologia-alan yritykset kuten Bluefors ovat rakentaneet globaalin jakeluverkoston ja toimivat suoraan maailman johtavien tutkimuslaitosten kanssa. Biotekniikka-alan yritykset puolestaan etenevät usein kliinisten tutkimusyhteistyösopimusten kautta — amerikkalainen tai japanilainen pharma-yhtiö on partneri joka avaa markkinan.
Business Finland on tukenut kansainvälistymistä aktiivisesti. Mutta rahoituksen lisäksi tarvitaan verkostoja. Tesi:n 2024-raportti nosti esiin, että myöhemmän vaiheen rahoitus — jota kansainvälistyminen tyypillisesti edellyttää — on yhä haastavaa kotimaassa. Ulkomaiset sijoittajat ovat keskeisiä. Se tarkoittaa, että spin-off -yrityksen pitää pystyä kertomaan tarinansa englanniksi, numeroin ja uskottavasti heti ensimmäisestä pitchistä.
Mitä teollisuus voi oppia deep techiltä
Tämä on kysymys, johon moni perinteinen teollisuusjohtaja vastaa: “Ei paljon — olemme eri maailmoja.” Väärä vastaus.
Deep tech -yritysten tapa rakentaa tuotekehitysprosesseja on suoraan sovellettavissa myös pk-teollisuusyritykseen. Neljä keskeistä oppia.
1. Tuotekehitys dataperustaisesti, ei kokemukseen nojaavasti. Deep tech -yritykset keräävät dataa jokaisesta vaiheesta — materiaalikoe, prototyyppiajo, asiakaspilotti. Päätökset perustuvat mittaustuloksiin, ei intuitioon. Perinteisessä teollisuudessa data on usein olemassa, mutta se ei ohjaa päätöksiä. Se on muutettavissa.
2. Spin-off -ajattelu sisäisessä innovaatiossa. Deep tech -ekosysteemissä uusi teknologia eriytetään omaksi yksiköksi, jolle annetaan resurssit ja vapaus edetä ilman emoyhtiön byrokratiaa. Sama logiikka toimii isommissa teollisuusyrityksissä: innovaatiohanke joka kilpailee resurssista operatiivisen toiminnan kanssa ei etene. Se pitää eristää.
3. Kansainvälinen verkosto ennen kuin tuote on valmis. Suomalainen tapa on rakentaa tuote loppuun ja sitten mennä markkinoille. Deep tech kääntää tämän: asiakkaat ja sijoittajat otetaan mukaan tuotekehitysvaiheessa. Tämä on B2B-teollisuudelle relevanttia — strateginen asiakas joka osallistuu tuotekehitykseen sitoutuu myös ostamaan.
4. Soveltava tutkimus osaksi tuotekehitysbudjettia. VTT:n, yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävä yhteistyö ei ole vain PR-teko — se on keino hankkia osaamista jota ei ole järkevää rakentaa sisäisesti. Innovaatioekosysteemi ei toimi yksisuuntaisesti. Lisätietoa innovaatioekosysteemistä ja pk-yrityksen roolista.
Perinteinen teollisuus ja deep tech eivät ole toistensa vastakohtia. Monessa tapauksessa parhaiten menestyvä deep tech -yritys on se, joka löytää teollisuusasiakkaan joka ratkaisee todellisen tuotantohaasteen. Siksi vuoropuhelu on molempien etu. Lisätietoa digitalisaatiosta ja tekoälystä suomalaisessa yrityskentässä.
FAQ — Deep tech ja suomalainen teollisuus
Mitä eroa on deep techillä ja tavallisella teknologiastartupilla?
Tavallinen teknologiayritys rakentaa tuotteen olemassa olevien teknologioiden päälle — SaaS-palvelu, mobiilisovellus, digitaalinen alusta. Deep tech -yritys kehittää itse perusteknologian, joka vaatii tieteellistä tai teknistä läpimurtoa. Kehitysaika on pidempi, pääomatarve suurempi, mutta kilpailuetu on vaikeammin kopioitavissa. Bluefors ei ole kopioimiskelpoinen sovellus — se on fyysinen tuote joka vaatii erikoisosaamista, materiaaleja ja vuosien tuotekehitystä.
Miten pk-yritys voi päästä mukaan deep tech -ekosysteemiin?
Konkreettisimmat reitit ovat Business Finlandin Co-Innovation -ohjelmat, VTT:n yhteistutkimushankkeet ja alueelliset innovaatioalustat kuten Business Vantaan kumppanuusohjelmat. Kynnys ei ole niin korkea kuin moni luulee — deep tech -yritykset tarvitsevat komponenttitoimittajia, testausympäristöjä ja pilottiasiakkaita. Nämä roolit ovat avoinna myös pk-yrityksille.
Miksi deep tech -rahoitus on Suomessa haastava?
Varhaisen vaiheen rahoitus on Suomessa kohtuullisesti saatavilla Tesi:n ja Business Finlandin kautta. Ongelma on myöhemmässä vaiheessa: kun yritys tarvitsee 10–50 miljoonaa euron kasvu- tai kaupallistamisrahoitusta, kotimainen pääoma ei aina riitä. Tesi:n 2024-raportti tunnisti tämän rahoituspulan selvästi. Ratkaisu on useimmiten kansainvälinen sijoittaja — mikä vaatii kansainvälisen verkoston rakentamista jo aikaisessa vaiheessa.
